Harrastajarakentaja täällä, joka on rakentamassa työpajoja vanhaan navettaamme.
Lattia on valettu, taitto-ovi on asennettu, ja nyt ajattelin aloittaa sisäkaton rakentamisen. Tällä hetkellä se on täysin auki harjaan asti.
Mutta pohdin kovasti, kuinka parhaiten rakentaisin katon.
Alla on luonnos siitä, miten se on nyt rakennettu. Tuenväli on noin 250 cm, ja se on rakennettu 5-6 tuuman neliskanttisesta puusta.
Lumisadealue 2.0, ja katolla on peltiä, jos se on kiinnostavaa.
Muutama kuva siitä, miltä se näyttää nyt:
Ajattelin laittaa koolaukset kattokorkeuteen 460 cm, joten se on hieman yli metri nykyisten "alaparrujen" alla.
Uusi katto tulee päädystä alas ja tikkaisiin asti, jotka näkyvät ensimmäisessä kuvassa. Melkein 10 metrin pituinen.
Paljon painoa nousee vähäisessä puutavarassa, joten sitä täytyy selvästi vahvistaa vähän.
Sitten nuo seinään nojaavat vinotuet vievät melko paljon seinäpinta-alaa (ei voi laittaa hyllyjä, koneita jne. juuri sinne), olisi mukavaa päästä niistä eroon. Ne kantavat varmasti paljon, mutta niitä on kuitenkin vain kaksi per puoli, jotka täytyy poistaa, koska yksi jo puuttuu...
Pohdin jotain tällaista.
Eli poistaa nykyiset vinotuet ja tehdä uudet, jotka alkavat seinältä ja menevät hieman pidemmälle sisäkaton päälle.
Pitäisi varmaan myös vahvistaa muutamilla vinotuilla kattotuoleihin. Mutta mitä luulette, toimisiko se?
Ja vinkkejä, miltä nämä vahvistukset voisivat näyttää?
Siitä tulee myös kaksinkertainen määrä koolauksia kuin nyt (välit ovat noin 250 cm, joten aion tehdä koolauksen cc125 tai jotain, yksi uusi väliin.
Ajattelin käyttää 45x190 C24 -kokoista puutavaraa.
Alaparru on noin 750 cm pitkä, joten se on liitettävä keskeltä. Ajattelin, että voisi ottaa kaksi 460 cm ja ruuvata yhteen keskivälistä päällekkäin (ei siitä suoraa tule kun niin tekee, mutta mikään ei ole suorassa tässä rakennelmassa kuitenkaan).
Sitten eristyslevyt cc30 ja kolme kerrosta levyä (1x OSB + 2x kipsi), pitäisi täyttää EL60 vaatimukset vakuutusyhtiölle.
Piirsin vähän paremmin ja käytin Fusion 360 -ohjelman simulaatio-osaa (en ole koskaan ennen käyttänyt).
Numerot ovat merkityksettömiä, koska koko simulaatio tehdään teräksestä, eikä puuta ole valittavana. Suhteellisesti sitä voi kuitenkin verrata.
Näin se näyttää, kun nykyiseen rakenteeseen kohdistetaan kuormitusta katolta:
Tässä on suunnittelemani uusi rakenne, johon olen lisännyt pari ylimääräistä vahvistusta ylöspäin, ja sitten ripustanut melkoisen painon alaspäin (sisäkaton paino) sekä saman painon katolle. Ei tämän kanssa pitäisi tuskin tulla ongelmia...
Simulaatiot eivät ota huomioon, että ruuviliitokset eivät ehkä ole aivan yhtä kestäviä kuin muu materiaali, mutta on vaikea uskoa, että siitä olisi suurta ongelmaa, kun se näyttää niin *erittäin* paljon paremmalta...
Se on mielenkiintoinen projekti, jonka olet ajatellut. Simulointiohjelmaan täytyy voida asettaa muita arvoja elastisuusmoduulille ja jäyhyysmomentille, jotta tulos muistuttaisi puuta. 6x6 tuuman puutavara on vakaata tavaraa, joilla on sama jäykkyys sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Palkina 6x6 tuuman hirsi vastaa 2x9 tuuman sääntöä. Olen kuitenkin skeptinen ratkaisullesi sekä käytännöllisistä että teoreettisista syistä. Uskon enemmän täysin itsenäiseen liimapuukonstruktion. Sen rakentaminen on varmasti paljon nopeampaa.
Voit luoda omia materiaaleja, mutta se vaatii herrejösses-määrän parametreja. On itse asiassa saatavilla furu, mutta se ei jostain oudosta syystä toimi simuloitaessa. Voisi yrittää vielä vähän taistella sen kanssa, mutta kuitenkin vaikea saada luotettavia lukuja simuloimalla, kun ei tiedä tarkalleen mitä tekee. Helppo huijata itseään jossain vaiheessa, joten mielestäni oli lähinnä mielenkiintoista nähdä selkeä ero verrattuna nykytilanteeseen.
Kun sanot "täysin itsenäinen rakenne limträ:stä", onko sinulla ehdotuksia miltä sellainen voisi näyttää?
Toki palkkien täytyi olla 3650 mm korkeudella seinästä seinään, kun se rakennettiin?
Ne, joista on tänään jäljellä vain lyhyitä katkelmia.
Harrastajarakentajana on hauska nähdä, että tietokonesimulaatiot käyttäytyvät suunnilleen samalla tavalla kuin itse ajattelee rakenteen voimia.
Sen, joka leikkasi nämä palkit, olisi pitänyt ymmärtää, kuinka katastrofaalinen vaikutus sillä on rakenteeseen.
Mitä tulee uuteen rakenteeseesi, olisin halunnut solmukohdat lähemmäksi toisiaan. Vähemmän taivutusmomenttia.
Eikö palkkien 3650 mm korkeudella olisi pitänyt kulkea seinästä seinään, kun tämä rakennettiin?
Ne, joista tänä päivänä on jäljellä vain lyhyitä pätkiä.
Amatöörirakentajana on hauska nähdä, että tietokonesimulaatiot käyttäytyvät suurin piirtein samalla tavalla kuin itse ajattelee voimia rakenteessa.
Sen, joka leikkasi nämä palkit, olisi pitänyt ymmärtää, kuinka katastrofaalinen vaikutus sillä on rakenteeseen.
Uuden rakenteesi osalta olisin halunnut pitää solmupisteet lähempänä toisiaan. Vähemmän taivutusmomenttia.
Todellisuudessa ne eivät ole koskaan olleet kokonaan, vaan ovat luultavasti aina olleet kuten nyt. Pieni osa navetasta on kokonainen, se osa, joka näkyy kuvissani. Navettaa pidemmällä on matalarakenteista, mutta siellä on asetettu uudet koolaukset seinästä seinään alemmaksi (myös siellä on näitä pätkiä, ylhäällä parvella).
Solmupisteet lähempänä toisiaan, mihin tarkkaan ottaen viittaat?
Luulen, että "katkaistut palkit" ovat aina olleet katkaistuja. Diagonaalien pääasiallinen tehtävä on ollut vakauttaa korkeat seinät. Ei aivan epätavallinen rakenne.
Liimapuukonstruktio, joka koostuu pilareista ja palkeista ja joka asetetaan olemassa olevan kattorakenteen välisiin osiin, on melko helppo toteuttaa. Palkeille asetetaan sitten toissijainen kantorakenne tavallisesta rakennuspuusta. Arviolta voit käyttää 115x540 palkeille ja 115x115 pilareille. Poikittaisina lattiapalkkeina riittää 45x170 C 24. Voit asettaa halutun korkeuden, mutta kun saavutat seinälinjan yläreunan, pilarit tulevat hieman lattian puolelle.
Ok.
Ja nu blev det snabbt ritat på fri hand men jag tänker mig nått sånt här:[bild]
Eller nått mellanting... det kanske inte funkar rent praktiskt.
Ongelmia, jotka näen suoraan noissa kahdessa, on, että vasemmalla menettää paljon kattokorkeutta. Oikealla taas on suurempi etäisyys keskellä olevalle alemmalle palkille, joka pitää sisäkaton painon, suurempi riski, että se notkahtaa keskeltä (jos se on oikeasti ongelma jätän sanomatta, mutta kuitenkin).
Jjustusandersson sanoi:
Uskon, että "katkaistut palkit" ovat aina olleet katkaistuja. Diagonaalien pääasiallinen tehtävä on ollut vakauttaa korkeat seinät. Ei täysin epätavallinen rakenne.
Liimapuukonstruktion, joka koostuu pilareista ja palkeista sijoitettuna olemassa olevan kattorakenteen väleihin, on melko helppo saavuttaa. Palkkien päälle asetetaan sitten toissijainen kantava rakenne tavallisesta rakennuspuusta. Arvioidusti voit käyttää 115x540 palkkeihin ja 115x115 pilareihin. Lattiaojapalkkeina poikittain riittänee 45x170 C 24. Voit lisätä halutun korkeuden, mutta kun ylität seinän yläreunan, pilarit tulevat hieman lattiaan.
Ajatteletko periaatteessa, että riittää yksi pilari kuhunkin nurkkaan vai? Sillä jotkut keskellä eivät ole mukavia, sillä ne tulevat keskelle lattiaa.
Ja luuletko, että 45x170 jaksaa kantaa katon painon ilman tukea keskellä? Puhumme kuitenki 7,5 metrin jännevälistä.
Tuntuu myös, että tarvitsisi jotain korvaamaan diagonaalien toiminnan jos aiotaan poistaa ne, sitä ei saa automaattisesti tuossa rakenteessa jos ymmärrän sinua oikein.
Huviittelin hiukan enemmän simulaatioilla. Ei ole epäilystäkään, että diagonaalit ovat hyödyksi seinien kannalta; kun lisätään hiukan sivuttaisvoimaa (kunnon tuulenpuuska), ne ovat paikallaan. Ei näy suurta eroa siinä, kuinka paljon materiaali itse asiassa liikkuu simulaatioissa, mutta mielenkiintoista on, missä voimat sijaitsevat. Diagonaalien kanssa kattoon kohdistuu hyvin vähän vääntövoimaa, mutta ilman niitä *kaikki* voima tulee sinne. Ehdotetulla välimuodollani, jossa on pienempi diagonaalituki, voimaa on ainakin siirretty osittain pois.
Aloitettu rakentaminen nyt, suunnilleen ajatukseni mukaan kuten olen täällä näyttänyt. Muutin kuitenkin ylempiä vinotukia kuten Bjober ehdotti, jotta ne ovat linjassa alempien kanssa. Keskiosa tuntui erittäin jäykältä, joten en usko, että siellä tarvitaan mitään erityistä vahvistusta.
Tuntuu siltä, että siitä tulee sekä vakaa että käytännöllisesti toteutettavissa oleva.
En ole edennyt pitkälle yhdessä päivässä, on vienyt aikaa miettiä, miten kaikki tehdään. Mutta nyt se luultavasti alkaa sujua vähän paremmin.
Se ei ehkä liity tähän, mutta mitä vakuutusyhtiö sanoo tästä kotitekoisesta rakenteesta, jos se romahtaa seuraavassa myrskyssä?
Haluanhan rakennuksen/työpajan olevan vakuutettu?
Tämä ei ehkä kuulu tänne, mutta mitä vakuutusyhtiö sanoo tästä kotikutoisesta rakenteesta, jos se romahtaa seuraavassa myrskyssä?
Sillä haluat kai rakennuksen/työpajan vakuutetuksi?
Olen yhtä paljon amatööri kuin sinä, ja näyttäisi siltä myös keskustelun aloittaja.
Mutta jos se olisi ollut minun rakennukseni, olisin palkannut rakennusinsinöörin tarkistamaan rakenteen.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
