Hei!
Meillä on 40-luvun talo, jota remontoimme ja alakerrassa on avattu seinä siellä, missä aiemmin oli vain seinä ja oviaukko keittiön ja ruokailutilan välissä. Tämä on tehty jonkun aiemman omistajan toimesta.
Yläkerran palkit on liitetty yhteen avväxlingen kohdalla (joka oli aiemmin siis seinä) ja naulattu brutaalin isoilla nauloilla. (Alkuperäiset 40-luvulta) Me olemme juuri nyt remontoimassa yläkerran huonetta ja katsoimme myös tehtyä avväxlingen. 3 viidestä pystypalkista lepää avväxlingen päällä, ja kuten olen nähnyt, on ensin yksi 50x50-palkki, johon varsinaiset palkit nojaavat. Tämä näyttää 40-luvusta peräisin olevalta alkuperäiseltä. Aiempi seinä on todennäköisesti liittynyt tähän palkkiin, mutta nyt sen alla on ylimääräinen palkki, joka toimii avväxlingenä. Tämä palkki näyttää uudemmalta.
Kun mittaan avväxlingen alakattoon ja alakerran alapuolelle, onnistuessani huomasin, että avväxlingen on yhteensä 230mm. Joten uusi "palkki" 50x50-palkin alla näyttää olevan noin 180mm, mutta yhdessä ne ovat siis noin 230mm. Avväxlingen on noin 2,28 metriä.
Yläkerran palkit on liitetty avväxlingen kohdalla, ja palkit yhdeltä puolelta ovat 2,85 metriä ja toiselta puolelta avväxlingen 3,14 metriä. Palkit ovat 230x80mm.
Ajattelin vain tiedustella teiltä, onko tämä avväxling kunnossa vai onko se itse asiassa liian heikko? Olisiko nyt jotain tehtävää ennen kuin asetamme uuden ruuviliimatun lattia-vanerin yläkertaan, jos näin on.
50x50-sääntö on eräänlainen harjausnauha, joka on aina ollut pystysuorien lankkujen päällä, jotka muodostivat kantavan seinän aiemmin. Jännepalkkina voidaan laskea vain 50x180 mm, koska 50x50 sääntöä ei ole liimattu jännepalkkiin. 50x180 jännevälillä 2,3 metriä kestää kuorman noin 400 kg/m. Mikä kuorma teillä on, riippuu pääasiassa talon leveydestä. Jos leveys on 8 metriä, jännepalkin kuorman tulisi olla noin 1200 kg/m. Se vaikuttaa siis hieman alimitoitetulta. Luulen, että vaihto liimapuupalkkiin, 90x225, voisi korjata tämän, mutta kuten sanottu, oikeat tiedot ovat parhaita.
80x230 (todennäköisesti 3x9 tuumaa) pitäisi toimia hyvin ilmoittamillasi jänneväleillä.
50x50-sääntö on eräänlainen kattopalkki, joka on aina ollut pystysuorien lankkujen päällä, jotka muodostivat kantavan seinän aiemmin. Vaihtopalkkina voi laskea vain 50x180 mm, koska 50x50 sääntö ei ole liimattu vaihtopalkkiin. 50x180 jännevälillä 2,3 metriä kestää n. 400 kg/meter. Kuinka paljon teillä on kuormaa riippuu pääasiassa talon leveydestä. Jos leveys on 8 metriä, kuorma vaihtopalkilla pitäisi olla noin 1200 kg/meter. Se vaikuttaa siis hieman alimitoitetulta. Uskon, että vaihtaminen liimapuupalkkiin, 90x225, voisi korjata sen, mutta kuten sanottu oikeat tiedot ovat parhaita.
80x230 (todennäköisesti 3x9 tuumaa) pitäisi toimia hyvin mainitsemillasi jännemitoilla.
Kiitos perusteellisesta vastauksesta!
Talon koko leveys on 9 metriä, mutta palkit eivät kulje koko talon läpi, sillä on vielä yksi kantava seinä, johon palkit nojaavat toisesta päästä. (Sen seinän takana on sitten portaat. Joten täysi pituus palkille (jatketulle) on siten hieman alle 6 metriä. Vai onko jotain muuta, mikä tekee, että kuorma perustuu koko talon leveyteen?
Epäilen, että on hieman hankalaa vaihtaa palkkia, koska siellä on myös sokkelipohja ennen kuin saavutaan koolauksiin. Voin kuvitella, että on vaikeaa tukea sitä sivusta, koska pienemmät koolaukset ovat isompien vieressä, ja ne pitäisi tukea jos näin tehdään.
Auttaisiko rakentaa vähän seinää molemmin puolin (tai toiselle/tai molemmille) puolelle/puille palkkia, joka keventää palkkia?
Katso alla oleva kuva.
Palkki on luultavasti ollut paikoillaan pitkään, ja emme ole huomanneet mitään varsinaista ongelmaa. Ei enempää huojuntaa kuin missään muussakaan huoneessa niin sanotusti.. Mutta halusimme ottaa sen esille nyt kun meillä on kuitenkin välipohja auki yläkerrassa..
Kahdella sydänseinällä kuorma per seinä on hieman pienempi, mutta luultavasti silti liian suuri nykyiselle vaihtopalkille. Paras vaihtoehto on pohjapiirustus, jos halutaan laskea suuremmalla tarkkuudella.
Kannattaa hyödyntää, kun se on auki. On olemassa muita tapoja vahvistaa. Mikä on paras, riippuu siitä, mihin pääsee käsiksi. Ruuviliimata vaneria sivuilta hammarbandettiin + avväxlingen on yksi vaihtoehto. Ota valokuva ylhäältä, jossa voi nähdä palkin.
Kannattaa hyödyntää, kun on avoinna. On muita tapoja vahvistaa. Mikä on parasta, riippuu siitä, mitä voi saavuttaa. Ruuviliimaamalla vaneri sivuilta vasarapalkkiin + poikittaatuki on yksi vaihtoehto. Ota kuva ylhäältä, jossa voit nähdä palkin.
Tässä tulee kuvia ylhäältä. Ensimmäisessä kuvassa on lähikuva poikittaatuesta, jonka voit todennäköisesti tunnistaa, tai ainakin vasarapalkista, ja sitten voi havaita poikittaatuen alapuolella. Se menee vähän matkan katon allekin, kuten olet nähnyt aiemmassa kuvassa alakerran huoneesta.
Alapuolen alalattia poistettu, jotta voi nähdä katon alakerrasta ja poikittaatuen.
3 sääntöä ovat olemassa olevan seinän päällä (kuten seinää vasten sekä seinää vasten, jossa vesivaaka sijaitsee yllä olevassa kuvassa. 2 sääntöä ovat melkein aivan alussa ja 1 sääntö on keskellä voidaan sanoa.
Epävarmaa valitettavasti, riippuu siitä, onko ok laittaa pala sekä katon ylä- että alapuolelle (eli yhdistettynä korkeuteen). Muuten minun on revittävä osa keittiön katosta, ja siinä on ensin alkuperäinen katto ja sitten helmiäispaneelit alkuperäisen katon alla.
Se on vaneria, joka liimataan kiinni säätimeen, olettaisin?
Kuinka paljon lisävahvuutta vanerin liimaaminen tuo? Tuleeko siitä paljon vahvempi? Voisihan olla järkevää yrittää päästä käsiksi siinä tapauksessa. Mitä paksuutta tarvitaan siinä tapauksessa?
Olin myös ajatellut laittaa muutamia kulmarautoja saumakohtiin… Ehkä se ei niin paljoa auta. Mahdollisesti vetäisin muutaman ylimääräisen ruuvin palkkien läpi, jotta nyt olevat naulat saisivat hieman apua.
Se, mikä antaa eniten, on, jos voit saada hammarbandet (50x50 sääntö) toimimaan yhdessä avväxlingsbalkenin (50x180 sääntö) kanssa ruuviliimatun vanerin kautta. 12 mm k-vaneri riittää. Mitä paksumpi ja korkealaatuisempi, sitä parempi. Jos 50x180 palkki kestää 400 kg/m, niin 50x230 kestää yli kaksinkertaisesti.
Se mikä antaa eniten on, jos voit saada hammarbandetin (50x50 sääntö) toimimaan yhdessä avväxlingsbalken kanssa (50x180 sääntö) ruuviliimautetun vanerin kautta. Riittää 12 mm k-vaneri. Mitä paksumpi ja korkeampi laatu, sitä parempi. Jos 50x180 palkki kestää 400 kg/m, niin 50x230 kestää yli kaksinkertaisesti.
Ok, voiko ruuviliimauksen tehdä jokaiseen osaan tai täytyykö se olla yhdessä koko avväxlingsregels? Ongelma tässä tapauksessa on, että kattoa tukevat reglar istuvat kiinni hammarbandetissa.. Joten 2,3 metriä pitkää vaneripalaa ei voi laittaa regeliä vasten, vaan siitä tulee ehkä 60 cm vaneripala ja sitten toiset 60 cm tai mitä se nyt onkaan reglar väliin.. Ja sitten minun täytyy kaivaa esiin avväxlingen tästä roskasta, joka on bjälklagetissa Näyttää olevan slaggstenia ja kutterspånia.
* Jos ei voi ajaa pieniä kipsipaloja, voisiko olla idea pienentää avväxlingen?
Jos pystyisin iskemään muutaman reglerin ja tukemaan avväxlingen kökissä, sekin onnistuisi.
Voisin pienentää avväxlingen noin 50 cm..
* Voisin laittaa vielä yhden avväxlingen avväxlingenin alapuolelle ja ruuviliimata vaneri näiden kahden väliin. Voisiko se olla jotain? Kattokorkeus on riittävä, että lisäregeli avväxlingenin alle toimisi. Tosin se olisi vain ruuviliimattu avväxlingenin alaosaan siinä tapauksessa.. Jos olisi mahdollista asettaa ylimääräinen regeli avväxlingenin alle, minkä kokoisen siinä tapauksessa pitäisi olla? (Sen ei ehkä pitäisi olla liian suuri..
Voitko lyhentää jänneväliä 50 cm niin se riittänee. Muuten kannattaa olla pitkiä vanerikappaleita.
Kuulostaa hyvältä, sitten siitä tulee pieni projekti keittiössä.
Jos en lyhennä jänneväliä, voisiko toimia laittaa kantava palkki alapuolelle ja liimata vaneria nykyisen ja uuden kantavan palkin väliin. Se tuntuu melkein helpommilta ja vaikuttaa vähiten keittiössä.. Samaan tapaan kuin liimataan vaneria kantavan palkin ja hirren väliin, niin pitäisihän sen onnistua myös toisinpäin eli alhaalta?
Siinä tapauksessa, mikä koko uudella palkilla pitäisi olla?
Minulla on tuki, joten voin työntää palkkia kantavaa palkkia vasten ja liimata vaneria palkkien väliin siinä tapauksessa.
Jos en lyhennä jänneväliä, voisiko toimia, että asettaisin uuden tuennan nykyisen tuennan alapuolelle ja liimaisin vanerilevyn vanhan ja uuden tuennan väliin... Tämä tuntuu melkein helpoimmalta tehdä eikä vaikuta keittiössä juuri lainkaan... Samoin kuin vaneri ruuvataan ja liimataan tuennan ja hammarbandetin väliin, pitäisikö se olla mahdollista tehdä myös toisinpäin, siis alhaalta päin?
Tällöin, mitkä mitat uuden säännön pitäisi olla?
Ehdottomasti. Ennen kaikkea tuennan korkeus on merkityksellinen.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
Näyttää olevan slaggstenia ja kutterspånia.