Liggande 45 asteen alareunassa kantavassa puussa tukilautana ja 45x45 lovi lattiapalkeissa olen käyttänyt muutamassa muussa projektissa. Jos vain onnistuu saamaan 45 asteen täydellisesti koko matkalta (vaikeampaa kuin kuvittelin) ja sahaamaan 45x45 loven todella tarkasti pistosahalla (ehkä parempi on käsisaha), välttyy höyläämiseltä, jos haluaa täysin tasaista.
Motivaatio on ollut enemmän pihistely, koska reilun hintaiset palkkikengät maksoivat noin 25:- ja jos tarvitsee 20 kpl... Lisäksi on hankalaa laittaa palkkikenkä aivan kantavan puun reunaan (repeää ruuveista). Ja 45x45 puu ei maksa niin paljon.
Joku liitti kuvan valkoiseksi maalatusta sellaisesta rakenteesta (joka oli todella tyylikäs), joten se varmaan kallistuu siihen suuntaan sekä etu- että takakantavalle puulle. En välitä ulkonemasta.
Tulee vähän ongelmia tolppien kanssa, tein 3kpl 45x120 (=135x120mm) caddessa, mutta ehkä pitäisi asettaa kantava palkki suoraan 90x90 päälle. Onko joku fiksu ratkaisu?
Se on varmasti enemmän kuin hyvä, kuten olet nyt piirtänyt, eikä sinun tarvitse poistaa 45x45 lovea niissä paikoissa, joissa voit antaa palkkien levätä suoraan eli pylväissä. On sekä helpompaa tehdä että esteettisempää reunoilla ja parempi lujuusnäkökulmasta.
Ja siinä, mikä oli esillä aiemmin, olet nyt takaisin tilanteessa, jossa palkkien halkeamissuojaa ei ole, jos valitset ne yhden moduulin matalammiksi kuin kantavat palkit, se on paljon parempi silloin.
Se on varmasti enemmän kuin hyvä, miten olet piirtänyt sen nyt, eikä sinun tarvitse ottaa 45x45 uraa pois niistä kohdista, joissa voit antaa palkkien levätä suoraan eli pylväissä. Se on sekä helpompaa tehdä että esteettisempi ulkoreunoilla ja parempi kantavuuden kannalta.
Ja siinä, mikä oli esillä aiemmin, olet nyt palannut kohtaan, jossa palkkeja ei suojata halkeilulta. Jos valitset ne yhden moduulin matalammiksi kuin kantavat palkit, se on paljon parempi siinä tapauksessa.
Totta, 45x45 ei tarvita pylväissä. Aion siirtää vähän ja katsoa, voinko saada kantavan palkin "puhtaaksi" ulkopuolella, missä räystäs tulee olemaan eli siirtää pylväät 45 mm.
Jotain sellaista se saakin olla. Tuntuu, että siitä tulee hienompi ulospäin (kohti räystäskourua), toisaalta tarvitaan enemmän käsityötä käsisahalla ja talttalla.
Jotain sellaista se varmaan tulee olemaan. Tuntuu, että siitä tulee hienompi ulospäin (kohti kourua), toisaalta tarvitaan enemmän käsityötä pokasahan ja talttavasaran kanssa.
Ok, etummainen kantokisko tuntuu hyvältä nyt, sitten vaihdetaan päätä... Kantokisko taloon. Terassikatto tulee koko talon pituudelta, joten metrejä on paljon.
Talo on lisäeristetty länsirannikon levyllä/ilmastolevyllä, joten seinä koostuu:
- pystyyn asetetusta plankusta.
- ilmastolevystä.
- naularimoista muovietäisyyksillä (painettu eristeen läpi).
- pystyyn asetetusta paneelista.
- verhouslaudoituksesta.
Kantokisko suoraan julkisivuun ei ole ajankohtainen, sillä muovietäisyydet puristuvat kasaan.
Joten keksin kolme puolinaista ratkaisua: 1. Telineet peruslaatoilla talon seinää vasten, joilla sisempi kantokisko lepää. Se on hieman hankalaa, koska salaojitus ja sadevedet kulkevat talon seinän jälkeen. Pelkään, että asetan peruslaatan, joka painaa jotakin. Mutta katon kannalta se tuntuu oikealta houkuttelevalta.
2. Sahata koko paneeli ylös pyörösahalla (koko talon sivun pituudelta), poistaa eristys, upottaa joukko kantokiskoja, jotka kiinnitetään plankku seinään. On vaikea saada tiukaksi ja se on yleisesti kankeaa.
3. Poistaa yksi paneelilauta metrin välein ja asettaa säädinpalan, palauttaa paneelilauta ja ruuvata kantokisko etäisyydelle (kuvan mukaisesti). Se aiheuttaa taipumakuorman ja vetopultteihin sekä en tiedä, voivatko muut ongelmat esiintyä, jos kantokisko "roikkuu" ilmassa vain muutamassa kohdassa/ruuvissa.
Voitte kuvitella, että eristys täyttää kaikki onkalot täällä paneelin takana.
Ehdotuksen 1 kanssa sinun täytyy miettiä, miten varmistat, ettei koko kattorakenne irtoa talon seinästä ja romahda pihalle, kun sen päällä on muutama tonni lunta ja samalla myrskyää.
täytyy ilmoittaa eriävä mielipide lähes kaikkiin tämän ketjun alun viesteihin. Kantolinja vaikuttaa olevan rasitettu yksinomaan taivutuksella "vapailla" nähtävillä olevilla tuilla. Momentti siirtyy vastasuuntaisilla jännityksillä puun poikkileikkauksessa, missä vetojännitykset ovat neutraalikerroksen alapuolella ja puristusjännitykset yläpuolella. Jos nyt poistat kantolinjan neutraalikerrokseen asti (puoleen korkeudesta), on vain tärkeää, että poistetut osat voivat tukea hyvin urien asentamista kannattimiin. Tässä tapauksessa ei ole mainittavaa poikkileikkausheikentymistä. Sen sijaan välttäisin kantolinjojen ulkonevia osia tukipylväiden ulkopuolella, joissa on juuri aiotut urat tolpan yläpuolella. Se ei toimi.
Urtien halkeilun estämiseksi asettaisin 2 kpl Würth Assy Plus VG (6x160) sylinterikannalla kummallekin puolelle uraa. Nämä voidaan ruuvata ylhäältä niin, että kannat eivät näy. Käyttäisin myös rakenteellisesti luokiteltua puutavaraa tämän tyyppisissä rakenteissa (C24).
Kannattimet on uritettu alareunasta. Tämä sopii myös ulkonevaan osaan. Tätä osaa voidaan pitää "kranssipalkkina", jossa suurin momentti on kantolinjan vieressä. Tässä jännitykset ovat käänteisesti jakautuneet; vetojännitykset ylhäällä ja puristusjännitykset alhaalla. Joten se sopii hyvin myös täällä tehdyn uran kanssa. Myös täällä asettaisin 2 kpl Assy Plus VG (6x120) sylinterikannalla uran sisäpuolelle kannattimissa halkeilun estämiseksi uran kohdalta.
Tuollainen ruuvi, mitä hyötyä on siitä, ettei siinä ole kierteetöntä osaa sisimmässä osassa? Toimiiko se kuin raudoitusrakenteissa, joissa uskotaan, että vetolujuutta tietyssä suunnassa täytyy lisätä? esim. kuten tässä tapauksessa, jossa on riski "halkeamisesta".
Se tuskin soveltuu kahden osan liittämiseen (ellei ennakko-porata), vaan ainoastaan kiinteille yksittäisille paloille?
Ei oikein tule puristusmatkaa mainittavaksi, vaikka se ei ehkä olekaan niin tärkeää puussa...
Oletan, että pää on enemmän tarkoitettu ruuvaamiseen eikä sillä ole lainkaan kantavaa toimintoa.
Muuten siisti ruuvi, joka näyttää olevan olemassa dimensioihin asti 300mm.
Hei
Miten ratkaisit sen lopulta?
Minulla on samanlainen ongelma, josta postasin ketjun jonkin aikaa sitten https://www.byggahus.se/forum/byggmaterial-byggteknik/272300-dimensionera-altantak-oppen-kansla.html mutta minun tapauksessani etsin minimaalista rakennuskorkeutta, koska en halua menettää kattokorkeutta lattia-kantavat palkit ulkoreunassa. En tiedä, mitä mieltä olette tästä ratkaisusta yllä mainituilla tekniikoilla, jotta voin säilyttää ylityksen (200 mm minun tapauksessani):
Jos voin loveta kattopalkkejani, jotka ovat 45x195, reilusti alareunasta (sanotaan 95 mm) ja jätän ulomman kantavan palkin lovaamatta. Ja samalla asetan palkit 45x45 sekä kantavan palkin sisä- että ulkopuolelle, kuten kuvailitte yllä.
Sitten minulla on 100 mm jäljellä kattopalkissa ottamaan vastaan vetorasitus kattorakenteesta. Mahdollinen taipuminen/puristus ylityksessä otetaan huomioon 45x45 alareunassa.
Tällä tavalla voitan 1 dm rakennuskorkeudessa.
Mielipiteitä?
Viimeksi muokattu:
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
