Hei! Olen aiemmin harkinnut 12+195+70 käyttöä, mutta nyt kun istun piirtämässä rakennuspiirustuksiani, tuntuvat kylmäsillat palkkien läpi merkittäviltä, kun laittaa horisontaalisen toissijaisen palkin.
Erityisesti ala- ja yläpalkissa.

Nyt pohdin rakentamista 12+170+Horisontaalisilla 45+Vertikaalinen 45. Ymmärrätte varmasti, mitä tarkoitan!

Kysymykseni ovat:
- Voiko hyödyksi laittaa pieniä palikoita alas ala- ja yläpalkin kohdalle, kun asettaa horisontaalista kerrosta? Jotta saisi paikalle vähän eristystä.
Eli pieniä palikoita pitkien palkkien sijaan ala- ja yläpalkissa. Toivottavasti ymmärrätte, mitä tarkoitan. Nämä peitetään sitten vertikaalisessa asennuskerroksessa pitkällä palkilla.

- Eikö eristys, joka kattaa palkkirungon ympäri ikkunoita ja vastaavaa, ole melko lievästi parantava? Koska suurin osa palkista on jo näkyvissä smyygilistoituksen ym. yhteydessä?

- Tai miten minun pitäisi tehdä? Laittaa horisontaalinen kerros viimeiseksi?

seinä:
paneeli pystylautapaneeli
34x70 naulapalkki+15mm tuuletusrima

12mm puukuitu tuulensuojalevy
170mm runko
45mm horisontaalinen
Höyrynsulku
45mm vertikaalinen
Osb
Kipsi
 
Viimeksi muokattu:
Hei! Voisitko asentaa 50mm julkisivulevyn, kuten länsirannikon ulkopuolelle, sen sijaan että laittaisit kaksi kierrosta koolauksia sisäpuolelle? Ja jos aiot käyttää osb+kipsi, voit nostaa alinta koolausta vaakakierroksessa ja laskea ylintä 45mm, niin saat eristystä sekä pohja- että yläpalkin kohdalle.
 
S Snickarkirre sanoi:
Hei! Voitko asentaa 50 mm ulkopuolisen västkus-levyn sen sijaan, että käyttäisit kaksi kerrosta vinorimoja sisäpuolella? Ja jos aiot käyttää OSB+gips, voit nostaa alinta vinorimaa vaakakerroksessa ja laskea ylintä 45 mm, jolloin saat eristystä sekä sokkeli- että kattopalkkiin.
Kiitos vastauksesta! Käytän jatkuvaa puukuitueristystä ja haluan pysyä siinä myös pintakerroksessa. Olen miettinyt, että laittaisin 19 tai 25 mm puukuitulevyn uloimpaan kerrokseen. Aion myös lisätä vähän jalkalautoja, vaakasuoria lautoja ja peitelistapaneelia. Se tuntui paremmalta, kun rakenne oli hieman yhtenäisempi. Samoin mahdollinen tuleva kunnossapito olisi helpompaa.

Mitä ajattelet perustelustani?

Jos nostan ja lasken vaakakerrosta, miten pystysuora kerros asennetaan?

Kiitos
 
Asetin 25 mm puukuitulevyn rungon päälle, kun rakensin taloni. Rungon ostin masonit beamsilta. 300 mm kevytpalkki. Kaikki valmiiksi leikattu ja käytännössä täysin ilman kylmäsiltaa. Koko homma eristettiin puhallusmenetelmällä selluloosalla.

Oli silloin melko edullinen, ja se oli ennen kuin puun hinnat nousivat.
 
N nybyggarn3 sanoi:
Laitoin 25 mm puukuitulevyn rungon päälle, kun rakensin taloni. Ostin rungon masonit beamsilta. 300 mm kevytpalkki. Kaikki valmiiksi sahattu ja käytännössä ilman kylmäsiltaa. Koko homma eristettiin puhallus selluloosalla.

Se oli melko kustannustehokas silloin, ja se oli ennen kuin puun hinnat nousivat.
Joo, 25 mm saattaa olla ajankohtainen. Tuntuiko, että naularima ja muut olivat kunnolla kiinni? Olen vain kokeillut 12 mm, se ei tunnu erityisen kovalta.

Mielenkiintoinen tuote, todellakin! Katselin näitä aiemmin, ja ne vaikuttavat varmasti aivan kelvollisilta! Olen kuitenkin epäileväinen kestävyydestä ja pitkäikäisyydestä, luultavasti täysin aiheettomasti. Mitä käytetään alajuoksuna/yläjuoksuna? Miten tehdään kantava palkki?

Saako kysyä, mitä maksoit metriltä?
 
Olen ollut useilla rakennustyömailla, joissa olemme asentaneet 60 mm kovaa uritettua puukuitulevyä rungon ulkopuolelle, mikä mielestäni on toiminut hyvin. Levyyn kiinnitetään 34x70 rima kiinni runkoon, johon paneeli naulataan.
 
  • Tykkään
nybyggarn3
  • Laddar…
Ahaa okei, en ole koskaan käyttänyt puukuitueristystä, joten valitettavasti en voi sanoa siitä mitään. Ihan mielenkiinnosta mietin, käytetäänkö puukuitueristystä pelkästään ympäristösyistä vai onko sillä muita etuja lasi/kivivillaan verrattuna?
 
W Wallawhoa sanoi:
Ja 25mm kanske kan vara aktuellt. Kändes det som spikregel med mera satt ordenligt? Har bara känt på 12mm den känns inte särskilt hård.

Intressant produkt, verkligen! Kikade på dessa förut, och är säkert helt okej! Ställer mig dock tveksam till hållbarhet och livslängd, säkert helt obefogat.
Vad använder man som syll/hammarband? Hur gör man en bärlina?

Får man fråga vad du pröjsade, per meter?
Det kändes väldigt bra med skivan. Gick fint att tejpa mellan skiva och fönster-/dörrkarm för att få det riktigt tätt. Jag hade några spillbitar som blev liggandes ute ca 6 månader och de såg nästan ut som nya varje gång de hade torkat.

Helt obefogat enligt mej. Lättbalk används ju där vanligt virke blir för klent, som alternativ till limmträ. Varför hållbarhet skulle vara ett problem har jag svårt att se. Kanske om limmet skulle ge sig men då har man mycket andra problem. Just styrkan och länden är en fördel även i stommen. Mitt hus är delvis rätt högt, i fulla tvåplan. Det reste vi utan skarv på väggen, med upp till 8 meter långa reglar.

Jag köpte hela stommen, inklusive konstruktionsritning. Betalade totalt 80 tkr +moms och då ingick allt limmträ (avväxlingar) och mellanbjälklag. Dock inte takstolar. Jag skickade bara dit en arkitektritning så fixade de resten.

Både syll och hammarband är av lättbalk och rymmde isolering
 
S Snickarkirre sanoi:
Jaha okej träfiberisolering har jag noll erfarenhet av så kan inte uttala mig om det tyvärr. Av ren nyfikenhet undrar jag är det enbart av miljöskäl man kör med träfiberisolering eller finns det andra fördelar gentemot glas/stenull?
Minulle se johtuu pääasiassa puun ominaisuuksista imeä ja kuljettaa kosteutta. Lisäksi koko seinästä tulee uskomattoman tiivis, kun se puhalletaan selluloosalla. Tarkastimme koko talon lämpökameralla painekoeajon aikana, ja täällä ollut ammattilainen oli erittäin vaikuttunut eristyksen tasaisuudesta.

Lisäetu on paino. Eristys pakataan tiukasti, mikä antaa erittäin raskaan seinän. Tulee uskomattoman hiljainen ja tasoittaa lämpötilan uskomattoman hyvin.
 
  • Tykkään
Snickarkirre
  • Laddar…
N nybyggarn3 sanoi:
Minulle se johtuu ensisijaisesti puun kyvystä imeä ja siirtää kosteutta. Sitten koko seinästä tulee uskomattoman tiivis, kun se puhalletaan selluloosalla. Tarkastimme koko talon lämpökameralla koeponnistuksen aikana ja ammattilainen, joka oli täällä, oli erittäin vaikuttunut siitä, kuinka tasainen eristys oli.

Toinen etu on paino. Eristys pakataan tiiviisti, mikä antaa hyvin raskas seinän. Siitä tulee uskomattoman hiljainen ja se tasoittaa lämpötilan uskomattoman hyvin.
Okei, mielenkiintoista tietää! Kuten sanottu, en ole perehtynyt siihen, joten on aina hyvä saada vähän enemmän viisautta (y)
 
  • Tykkään
nybyggarn3
  • Laddar…
A anojak sanoi:
Olen ollut useilla rakennustyömailla, joissa olemme asentaneet kovan 60 mm pontatun puukuitulevyn rungon ulkopuolelle, mikä mielestäni on toiminut hyvin. Levyyn kiinnitetään ruuveilla 34x70 rima runkoon, johon paneeli naulataan.
A anojak sanoi:
Olen ollut useilla rakennustyömailla, joissa olemme asentaneet kovan 60 mm pontatun puukuitulevyn rungon ulkopuolelle, mikä mielestäni on toiminut hyvin. Levyyn kiinnitetään ruuveilla 34x70 rima runkoon, johon paneeli naulataan.
Joo, se on ehdottomasti mielenkiintoinen levy, tiedän, että hållbaraträhus käytti tätä aiemmin, mutta käyttää nykyään huntonia. En tiedä syytä. Varmasti toimii hyvin, mutta en uskalla kokeilla tätä. Oletan, että tarkoitat woodycelliä.
 
S Snickarkirre sanoi:
Okei mielenkiintoista tietää! Ei ole mitään hajua niistä, joten on aina hyvä saada vähän enemmän viisautta (y)
Se on osittain ympäristösyistä, ja rakenne on anteeksiantavampi. Muuten luulen, että ei ole mitään eroa

N nybyggarn3 sanoi:
Minulle se johtuu pääasiassa puiden kyvystä imeä ja kuljettaa kosteutta. Lisäksi koko seinä on uskomattoman tiivis, kun se täytetään selluloosalla. Tarkastimme koko talon lämpökameralla paineistustestauksen aikana, ja asiantuntija, joka oli paikalla, oli erittäin vaikuttunut siitä, kuinka tasainen eristys oli.

Lisäetu on paino. Eristys on pakattu tiukasti, mikä tekee seinästä erittäin raskaan. Se on uskomattoman hiljainen ja tasoittaa lämpötilaa uskomattoman hyvin.
Luulen myös, että se voi olla loistava rakenne, ymmärrän, että kantavuus jne. tulee optimaaliseksi. Varmasti paljon kalliimpaa nykyään, mutta pitäisi olla marginaalisia materiaalikustannuksia valmistajalle. Voiko olettaa, että liimaus on pysyvä eikä voi irrota? 100 vuodessa?

Tämä on minun ensimmäinen rakentaminen pysyvään asumiseen, en uskalla kokeilla mitään uutta tällä kertaa. Mutta kuten sanottu, erittäin mielenkiintoinen tuote monessa suhteessa.

Mietin 25+195+70 vaakasuora+råspont tai 15mm osb+gips.
 
  • Tykkään
Snickarkirre
  • Laddar…
W Wallawhoa sanoi:
Se on osittain ympäristösyistä, sekä siksi, että rakenne on anteeksiantavampi. Muuten en usko, että siinä on mitään eroa.

Uskon myös, että se voi olla hyvä rakenne, ymmärrän, että kantavuus jne. tekee siitä optimaalisen. Varmasti paljon kalliimpaa tänään, mutta sen pitäisi olla marginaaliset materiaalikustannukset tuottajalle. Voiko luottaa siihen, että liimaus on pysyvä, eikä irtoa? 100 vuotta?

Tämä on ensimmäinen rakentamiseni pysyvään asumiseen, en uskalla kokeilla mitään uutta tällä kertaa. Mutta kuten sanottu, erittäin mielenkiintoinen tuote monessa suhteessa.

Ajattelen käyttää 25+195+70 horisontaalinen+raakapontti tai 15mm osb+kipsi.
Pitäkäämme peukkuja, että liimatut puumateriaalit kestävät. Muuten talot kaatuvat kuin korttitalot, kun kaikki liimapuut antavat periksi.

Varmasti siitä tulee myös hyvä. Voi olla, että se on hieman varovaista mielestäni;)
 
  • Tykkään
Skittele
  • Laddar…
S Snickarkirre sanoi:
Hei! Et voi käyttää 50mm julkisivulevyä tyyppiä Västkust ulkopuolella kahden kierroksen sijasta sisäpuolella? Ja jos sinulla on osb+kipsi, voit nostaa alinta sääntä vaakakierroksesta ja laskea ylintä 45mm, niin saat eristeen sekä alajuoksun että yläjuoksun kohdalla.
Onko yleinen kikka nostaa sääntöä yläpuolella alajuoksun ja alapuolella yläjuoksun? En löydä paikkaa, jossa näin tehdään. Miksi?
 
Jos ajan 25+170+45+45

Pitäisikö minun ajaa ensimmäisenä makuuasennossa vai pystyssä?
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.