Hei!
Minulla on vene, jonka kohdalla haluaisin välttää peitekehikon rakentamista joka vuosi ja välttää pressujen raahaamista.
Olen saanut venekerholtani luvan rakentaa telttahalli. Vene on noin 13,5 x 4 m ja 4 m maasta korkeimpaan kohtaan kannella.
On olemassa valmiita telttahalleja ostettavaksi muun muassa Dancoverilta, mutta sen kokoinen rakenne, jota olen katsomassa, tekee putkista hyvin suuria ja raskaita.
Meillä on useita klubilla, jotka ovat rakentaneet vastaavanlaisia puusta, mutta silloin ne on usein tarkoitettu purettaviksi joka vuosi, ja ovat siten kevyempiä rakenteita.
Ajatukseni on, että rakenteen tulisi kestää paikoillaan ympäri vuoden eikä minun tarvitse lumesta tai vastaavasta huolehtia.
Halli on yhteensä 5m leveä ja 15m pitkä, ja katon räystäälle on 4m.
Ajatuksena on, että koko rakenne peitetään aluksi kevyemmällä pressulla. Pitkällä aikavälillä investoida PVC pressuun sijasta.

Teltan tulisi olla Tukholman alueella.

Olen tehnyt liitteenä olevat piirustukset ja ajatellut seuraavia mittoja puutavaralle:

Katto

  • Harvalauta vaakasuorassa cc60 28*70
  • Harvalauta pystysuorassa cc30 28*70
  • Kattotuolit CC90 45*120
Tolpat Kolmois 120mm 45*120
Vaakasuuntaiset rimoitukset ja ristituet 45*120
Aluslauta Painekyllästetty 45*120

Tietokoneella piirretty esiteltävä telineen runkorakenne veneen suojaamiseen, kooltaan 5 x 15 m, korkeus 4 m kattofoteen saakka. Ritapiirros puurunkoisesta telinehallista, jossa näkyy kattotuolit, pystytolpat ja vaakatasot harjakatolla.

Tiedän, että nykyinen piirustukseni on selvästi ylimitoitettu, mutta olen epävarma siitä, miten/ja missä voin yksinkertaistaa rakennetta.
Minun ajatukseni ovat seuraavat:
  • kaksinkertainen 45x120 tolpille kolminkertaisen sijaan
  • Kattotuolit cc 120 sijasta cc90
  • pysty 45x70 kattolaudan vaakasuuntaisille korvaamiseksi harvemmassa kattotuolit
  • pysty harvalauta cc 60 sijasta
Olen kiitollinen kaikista ajatuksista ja näkemyksistä.
 
Kuinka suuri on kattokaltevuus?
 
Kiitos vastauksistanne!

Kyllä, on varmasti paljon helpompaa tilata Dancoverilta. Mutta ei yhtä hauskaa. Lisäksi uskon, että kunnolla rakennettu puurakenne kestää paremmin. En kuitenkaan halua, että siitä tulee "liian" ylimitoitettu. Ongelma on se, että tarvitaan trukki saadaksemme teltan pois kuorma-autosta. Teltta tulee yhteensä 1800 kg:n kollina. Meillä ei ole valitettavasti trukkia venekerholla. Jos he lastaisivat uudelleen Tukholmassa nosturiautoon, se maksaisi vielä 5000 kr. Lisäksi koska putket ovat hyvin karkeita, tulee rakentamisesta melko raskasta.

Omavalmisteisen rakennelmamme hinta riippuu siitä, millaista laatua pressut ovat. Jos ostan parempilaatuisia tavallisia pressuja, hinta on noin 30 000. Jos ostan PVC:tä, se maksaa suunnilleen saman verran kuin tilaus Dancoverilta.

Kattojyrkkyyteni, jonka olen piirtänyt, on 35 astetta. Dancoverilla on vain 30 astetta.
 
Vaikka tässä tapauksessa voidaan hyväksyä melko suuri taipuma kattotuolien yläkannattimille, mielestäni 45x120 on liian heikko. Ehdotan sen sijaan 45x145 c/c 1200 mm. Miten seinäpilareiden sijoittuminen olisi suhteessa kattotuoleihin, kun näillä on 1200 mm c/c?
 
Ok! 45x145 katto ristikoille. Juuri nyt tolpat ovat cc90, mutta cc120 (yksi jokaisen kattoristikon kohdalla) kuulostaa paremmalta.
Aion päivittää piirustuksen. :)

Tolppien osalta, mitä mieltä olette, onko hyvä käyttää 3 kpl 45x120 vai onko parempi käyttää 2 kpl 45x145?
 
Kaksi 45x120 riittää, jos asennat kortlingit puoliväliin korkeutta. Heikossa suunnassa olevan tukemisen merkitys on ratkaiseva sille, kuinka suuren kuorman pilarit voivat kestää. Katto- ja pilarikannattimien sijoittaminen c/c 1200 mm välein on selkeämpää.
 
Mikä vene se muuten on?
Minulla oli itselläni mahonkinen purjevene, 10,15x2,05 m ja siihen ostimme vanhan puuvajan + uudet PVC-peitteet.
Seuraava vene oli 11,00x2,20, mutta se oli muovia ja sai tyytyä japanpressuun istumalaudan päälle.
 
Koko homma on tasapainottelua siitä, kuinka hauskaa sinusta on ostaa karkearakenteista puutavaraa ja kuinka hauskaa sinusta on naulata kolmiopalkkeja. Jos esimerkiksi vaihdat seinien välikkeet kahteen ristijäykisteeseen jokaisessa osiossa, yksinkertaiset 45x145 pystypuut varmasti riittävät. Jos rakennat kattotuolit "w" tai vielä paremmin "ww" kolmiopalkilla, voit myös pienentää mittoja siellä. Katon kannatinpalkin vapaapituus tekee siitä heikon ja kaarevuussuuntaan oleva korkeus tekee siitä vahvan.

Kun otetaan huomioon ongelma, että saada pressukatto runkoon ettei se muodostaisi "järviä" (kokenut sen, tyhjentänyt jääkylmää vettä, nostanut pois jäätyneet möhkäleet, mutta yhtään t-paitaa en saanut), olisin kymmenen kertaa kymmenestä ostanut edullisinta kattomuovia katoksi ja halpaa pressua seiniksi, jos rahaa pitää säästää. Voi jopa kerätä vesivahinkoa kärsineitä pressuja veneily naapureilta, koska niiden ei tarvitse olla täysin tiiviitä sivulta.
 
On hieman kokemusta peitekatosrakenteista. Piirustuksesi ja saamasi neuvot ovat kalliita ja ylimitoitettuja. Vaikka työ on yksinkertaista ja hauskaa (kuin talon rungon pystyttäminen), onko oikeasti järkevää rakentaa niin, että katolla voi kävellä...

Sinun on otettava huomioon tuulikuorma ja lumikuorma. Nämä kaksi voimaa rikkovat teltan. Tuulikuormaa voidaan vähentää varmistamalla, ettei tuuli pääse siihen käsiksi. Pressut on kiinnitettävä asianmukaisesti. Teltan on oltava tarpeeksi raskas, jotta se ei kaadu tai nouse/välttämättä.

Lumikuorma on hieman hankalampi. Osittain strategiat ovat vastakkaisia tuulikuormaa käsitteleville. Katon kulmat alle 45 astetta antavat lumen jäädä. Yksinkertaisinta on rakentaa niin jyrkästi, että lumi yksinkertaisesti putoaa alas ennen kuin siitä tulee kuormaa. Korkeus tekee toisaalta teltasta tuuliarkan. Romahtaa sisään tai kaatua... se on kysymys.

Rakenteen tulee myös olla siisti, jotta se ei satuta ohikulkijoiden silmiä.

Minulla on ehdotus puolikiinteäksi rakenteeksi, joka ratkaisee sekä tuuli- että lumikuormitusongelman.
Piirros rakennekehästä, jossa on musta kehys ja punaisia sekä vihreitä tukirakenteita. Kuvastaa telttarakennelmalle suunniteltua tukikehikkoa.
Hitsaa päätyjä/runkoja harjateräksestä (musta). Putket ovat tietysti kevyempiä, mutta haluamme painoa, jotta rakenne saadaan tukevaksi. 12 mm rauta riittää. 8 mm ristikkorakenteelle. Maalaa ruostesuojalla. Laske runko noin neljän metrin välein. Hitsaa palkkikengät pitkittäisten lankkujen (punaiset) kiinnittämiseksi. Kun runko on pystytetty, risti kunnolla (myös punainen).

Seuraava vaihe on asentaa joukko kattokaaria kaksituumaisesta PA-letkusta (vihreä) poikkisuuntaisesti teltan yli. Cc alle 80. Ne vedetään päälle, mutta päät kiinnitetään keskimmäisen pitkittäisen lankun sisäpuolelle.
Halvat valkoiset Japanpressut asennetaan nyt sivuille (ne voidaan naulata kiinni). Valkoinen päästää valoa sisään. Halpaa, koska kaikki vahingot ja tyhmyydet tapahtuvat matalalla korkeudella, ja niiden vaihtamisen on oltava helppoa ja halpaa.

Sen jälkeen kalliit pressut vedetään katon yli. Tärkeää on, että tätä ei naulata. Jos runko on hyvin tehty, mikään ei pistä esiin ja hankaa. Parempi on sallia liikkeet, jotta pressu voi taittua tuulessa. Käytä kaikkia purjerenkaita ja solmi kiinni joustavilla nauhoilla. Sovita pituus niin, että se yltää riittävästi päätyyn, jotta se voidaan sitoa samalla joustavalla nauhalla sisärautaan.

Tarvitaan useita pressuja pituussuunnassa. Limittäin vallitsevan tuulensuunnan mukaan.

Komeuden takaa täysin suoruus. Käytä kaiken mahdollisen tarkkuuden tasaamiseen ja paikalleen asettamiseen. Bonuksena pressut kestävät paljon pidempään, jos ne eivät taittele.

Yst. terv. Findus

PS. Unohdin selityksen. PV-letku on niin jäykkä, että se pitää pressun itsessään, mutta on tarpeeksi taipuisa liikkuakseen ja joustaakseen tuulessa. Se saa kaiken lumen putoamaan, vaikka ylhäältä katsottuna se on täysin suora. Jos paikallisesti tulee liikaa kuormaa, letku taipuu ja lumi putoaa alas. Sen jälkeen se suoristuu taas. Joustavat nauhat varmistavat, että pressu on aina niin kireällä kuin mahdollista. Ne auttavat myös. Kaarirakenne tekee teltasta mahdollisimman matalan. Tämä on etu tuulikuormituksessa. DS

PPS. PA-letku voidaan halkaista pitkittäin ja pujottaa harjateräksen rungoille, joten pressun alla ei ole teräviä reunoja. DS
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkään
swirve
  • Laddar…
Huomaan, että jotkut ketjun kirjoittajat ovat valinneet herätä aikaisin kirjoittaakseen viestejä, mikä osoittaa, että aihe herättää kiinnostusta.

Olen samaa mieltä siitä, että tavallisen elastisuusteorian soveltaminen voi johtaa tiettyyn ylimitoitukseen, mutta on vaikea tietää, mihin vetää raja. W-kattoristikot eivät säästä puuta tässä tapauksessa, koska silloin vaaditaan alarunko ja useita vinotukia. 45 asteen kattokaltevuus on useimmissa tapauksissa optimaalinen.

TS-suunnittelussa on joitakin vakauspuutteita. Pylväskonstruktiota varten tarvitaan diagonaaleja kaikissa seinä- ja kattopinnoissa. Myös aukkojen päädyssä (kun vene on paikallaan). Pylväiden osalta tuen heikko suunta määrää kantokyvyn. Kaksi poikittaista tukipuuta (tai ristikkäistuki) sivusuunnassa mahdollistaa siirtymisen 45x95:een. Maaperään kiinnittäminen on luonnollisesti ratkaisevan tärkeää, jotta teltta pysyy pystyssä. Sen suuntaus suhteessa yleisimpään tuulen suuntaan on myös olennaista.
 
R
Paras tapa on mennä kimppaan muutaman henkilön kanssa ja saada seuralta pitkäaikaisvuokraus ja rakentaa venehalli, eräänlainen venekerrostalo.
 
KnockOnWood KnockOnWood sanoi:
Mikä vene se muuten on? Minulla oli itse mahonkipurjevene, 10,15x2,05 m ja siihen ostimme vanhan puuvajan + uudet PVC-pressut. Seuraava vene oli 11,00x2,20 mutta se oli muovia ja sai tyytyä japanpressuun ohjaamon päällä.
Vene on vanhempi Bavaria 41, joka paloi konehuoneessa noin 7 vuotta sitten. Sen jälkeen Orustilla oleva veneenrakentaja on korjannut sitä 6 vuoden ajan vapaa-ajallaan. Ostimme sen viime vuonna. Siinä on sama pohjaratkaisu kuin aiemmin, mutta sisätilat ovat täysin erilaiset.
 
Ristikkotuet jokaisen tolpan väliin olin kyllä suunnitellut, samoin molempiin päätyihin.
Aion istua alas ja päivittää piirustuksen teidän viisaitten neuvojenne perusteella!
Suuri kiitos!
 
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.