37 322 lukukertaa ·
19 vastausta
37k lukukertaa
19 vastausta
Paloturvallisuus savupiipun ympärillä?
Sivu 1 / 2
Seinän vieressä keittiön kanssa on olohuone, jossa on avotakka, johon aiomme todennäköisesti asentaa kasettisysteemin. On siis suunnitelmissa käyttää takkaa enemmän kuin vain tunnelmatekijänä. Keittiössä olen asentamassa OSB:tä, mutta aloin epäröidä rakentamistani savupiipun kohdalla.
Olen laittanut 45x95 tukipuut suoraan savupiippua vasten, ja tukipuihin olen asentanut OSB:tä. Täten savupiipun ja OSB:n välillä on 95 mm ilmaväli, mutta tukipuut ovat suoraan vasten. Savupiippu on muurattu "tavallisella" tiilellä.
Uskotteko, että tämä luokitellaan palovaaralliseksi?
Olen laittanut 45x95 tukipuut suoraan savupiippua vasten, ja tukipuihin olen asentanut OSB:tä. Täten savupiipun ja OSB:n välillä on 95 mm ilmaväli, mutta tukipuut ovat suoraan vasten. Savupiippu on muurattu "tavallisella" tiilellä.
Uskotteko, että tämä luokitellaan palovaaralliseksi?
Jepp!
Sinulla on oltava vähintään 50 mm puurunkojen ja savupiipun ulkopinnan välillä ja vähintään 250 mm savukanavan sisäpuolelta puurunkoihin. Jos sinulla on puurunko savukanavan sivun edessä, on 250 mm savukanavan sisäpuolelta puurunkoon sovellettava etäisyys riippumatta siitä, onko seinä kantava vai ei. Muuten 50 mm. Puupaneelit ja levyt voivat olla suorassa kosketuksessa rapatun savupiipun kanssa (kummallista kyllä, ne ovat yhtä palovaarallisia/herkästi syttyviä).
Vaihda metallirunkoihin, jos aiot koskettaa suoraan savupiippua.
____________________
Byggaren
Sinulla on oltava vähintään 50 mm puurunkojen ja savupiipun ulkopinnan välillä ja vähintään 250 mm savukanavan sisäpuolelta puurunkoihin. Jos sinulla on puurunko savukanavan sivun edessä, on 250 mm savukanavan sisäpuolelta puurunkoon sovellettava etäisyys riippumatta siitä, onko seinä kantava vai ei. Muuten 50 mm. Puupaneelit ja levyt voivat olla suorassa kosketuksessa rapatun savupiipun kanssa (kummallista kyllä, ne ovat yhtä palovaarallisia/herkästi syttyviä).
Vaihda metallirunkoihin, jos aiot koskettaa suoraan savupiippua.
____________________
Byggaren
Yksi asia vielä, ei kiinnikkeitä savupiippuun kuten kulmat, kierretty tanko jne.
/Kent
/Kent
Se riippuu varmasti siitä, kulkeeko takan savukanava todella suoraan keittiön puolelle vai onko välissä ilmanvaihtoon käytettäviä kanavia?
Ei kai ole mitään vaatimusta, että koko savupiipun tulisi olla vapaa, vaan ainoastaan sen kanavan ympärillä, jossa on kuumaa?
Ei kai ole mitään vaatimusta, että koko savupiipun tulisi olla vapaa, vaan ainoastaan sen kanavan ympärillä, jossa on kuumaa?
Viimeksi muokattu:
T&H>On luultavasti vain yksi henkilö, joka voi vastata siihen, ja se on tämänhetkinen sotare. Jokin sanoo minulle kuitenkin, että useimmat haluavat koko savupiipun olevan vapaa.
/Kent
/Kent
Ei. On vaatimuksia siitä, että koko savupiipun on oltava vapaa. Ei vain siellä missä savukanavat ovat. Tämä johtuu siitä, että koko savupiippu muuttuu lämpölaajenevaksi lämmitettäessä. Ei siis saa olla tukia tai kiinnittää mitään savupiippuun. (Vain tietyissä tapauksissa, esim. betonilevyn ja riippuen lämpölähteen tehosta. Silloin betonireuna voi jopa toimia savukanavan seinänä.)T&H sanoi:
Jos ilmanvaihtokanava on lähimpänä seinää, lasketaan palava etäisyys savukanavan sisäpuolelta.
Jos on 120 mm tiiltä väliseinänä, 140 mm ilmanvaihtokanavana ja 120 mm ulkoseinämänä, selviää 50 mm etäisyydellä lähimpään pystysuoraan puurakenteeseen.
Jos ulkoseinä on 120 mm, ei pystysuora puurakenteinen saa olla alle 300 mm ulkoreunasta (edellyttäen, että se ei ole vastapäätä savukanavaa), muuten se riippuu lämpölähteen tehosta ja arvioidusta lämpötilasta savupiipun ulkopuolella (ei saa ylittää +70C), mikä määrittelee kuinka lähelle voi mennä.
Kummassakin tapauksessa vaakasuora puurakenteinen ei saa liittyä suoraan savupiipun ulkoreunaan. Siellä täytyy olla vähintään 30 mm rakoa.
Kummassakin tapauksessa palava kattopaneeli, seinäverhous ja lattiamateriaali voivat olla suorassa kosketuksessa savupiipun kanssa.
Oudointa on, että seinää ei saa täyttää eristeellä (vaikka se olisi palamatonta) lähimmän pystysuoran puurakenteen ja savupiipun välillä.
Tästä syystä "siivet" vedettiin aikaisemmin tiilistä savupiipusta, johon seinät liittyivät. Siivet myös suojasivat seinän lämmitykseltä huoneen lämpölähteestä, yleensä kaakeliuuni tai kamiina. On edelleen sallittua vetää ulos puolitiiliset ulokkeet ja antaa pystysuoran puurakenteen liittyä suoraan tähän ulokkeeseen (jonka on oltava kokonaan rapattu, kuten savupiippu), kunhan ei ole suoraan savukanavan edessä.
Säännöt ovat niin mutkikkaita, että edes nuohoojat eivät osaa niitä oikein. Ne, joilla on paras tietämys voimassa olevista säännöistä, ovat Pelastuslaitos ja tietenkin myös Rakennusvirasto, joka laatii rakennusmääräykset tästä asiasta yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa.
________________
Rakentaja
Mutta APUA! Kysyin nuohouksesta, mitä saan tehdä. Entä jos hän puhui hölynpölyä?imported_Byggaren sanoi:Ei. On vaatimus, että koko savupiippu on oltava vapaana. Ei vain siellä, missä savukanavat ovat. Tämä johtuu siitä, että koko savupiippu pituusmuuttuu lämmitettäessä. Savupiippuun ei siis saa asettaa mitään tai kiinnittää mitään. (Ainoastaan tietyissä tapauksissa, esim. betonilaatta ja riippuen lämmönlähteen tehosta. Silloin voi jopa betonireuna muodostaa seinän savukanavassa.)
Jos ilmanvaihtokanava on seinän vieressä, palava etäisyys lasketaan savukanavan sisäpuolelta.
Jos sinulla on 120 mm tiili erottavaksi seinäksi ja 140 ilmanvaihtokanavaksi ja 120 ulompana savupiipuseinänä, voit olla 50 mm päässä lähimmästä pystyssä olevasta puurungosta.
Jos on 120 ulkoinen savupiipuseinä, seisova puurungon ei saa olla lähempänä ulkopintaa kuin 300 mm (ellei se ole suoraan savukanavaa vastapäätä), muuten se riippuu lämmönlähteen tehosta ja savupiipun ulkopinnan lasketusta lämpötilasta (ei saa ylittää +70C), joka vaikuttaa siihen, kuinka lähellä voi mennä.
Kummassakin tapauksessa vaakasuora puurungon ei kuitenkaan saa liittyä suoraan savupiipun ulkopintaan. On oltava vähintään 30 mm rako.
Kummassakin tapauksessa palava kattopaneeli, seinäpeite ja lattianpäällyste voi olla suorassa kosketuksessa savupiipun kanssa.
Kummallisin asia on, että seinää ei saa täyttää eristeellä (vaikka se olisi palamatonta) lähimmän pystysuoran puurungon ja savupiipun välillä.
Tästä syystä savupiipusta vedettiin aiemmin 'siivet' tiilistä, joihin seinät liitettiin. Siivet toimivat myös suojana lämmönlähteestä aiheutuvalle seinän kuumenemiselle, yleensä kaakeliuuni tai kamiina. On yhä sallittua vetää ½-tiilen tiilestä pykälä ja antaa pystyssä olevan runko liittyä suoraan tähän pykälään (jonka tulee olla rappattu koko pituudeltaan samoin kuin savupiipustonki), kunhan ei ole savukanavaa vastapäätä.
Säännöt ovat niin monimutkaisia, että edes nuohoojat eivät osaa niitä oikein. Parhaiten tietävät, mitä koskee, ovat Pelastuslaitos ja tietenkin myös Rakennusvirasto, joka julkaisee rakennusmääräykset tästä yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa.
________________
Byggaren
Tuntuu todella ikävältä, että ammattilaisiin ei voi luottaa. Pitäisikö pyytää toinen nuohooja toisesta piiristä toiselle mielipiteelle?
Viimeksi muokattu:
Minulla on myös huono kokemus paikallisesta nuohoojasta alueella, jossa asun. Hän sanoi, että joskus riittää "juosta talossa ympäri saadakseen ilman kiertämään"
Miltä h...tti se näyttäisi??? Lisäksi hän ei tehnyt muuta kuin katsoi alas savupiippuun taskulampulla ja sanoi "se on vain sytytettävä, koska ei ole järkeä tehdä painetestiä - se vuotaa todennäköisesti kuitenkin". Todella luotettavaa :eek:
Ei mitään pahaa kaikkia nuohoojia kohtaan, muut joita meillä on ollut, ovat olleet loistavia!
Ei mitään pahaa kaikkia nuohoojia kohtaan, muut joita meillä on ollut, ovat olleet loistavia!
Se on mahtavaa foorumeilla ja internetissä. Jotkut pitävät sitä tarpeettomana kysyä kysymyksiä netissä, koska täytyy silti kysyä ammattilaisilta, mikä voi toisaalta olla hyvinkin järkevää, mutta samalla on korvaamatonta kuulla muiden mielipiteitä siitä, miten säännöksiä pitäisi tulkita, jotta voi esittää oikeita kysymyksiä nuohoojille, tarkastajille ja rakentajille, koska ilmeisesti nämä eivät aina anna oikeaa tietoa.mycke_nu sanoi:
Oi, miten hienoa, että keskustelette juuri siitä, mitä minäkin pohdin. Vaikka se tekeekin minut vain enemmän hämmentyneeksi, mutta silti. ;-)
Byggaren: Ymmärränkö viestisi oikein, että etäisyydet lähimpään puuregeeliin eivät riipu pelkästään savupiipun mitoista vaan myös lämmönlähteestä? Miten siis tehdään, jos savupiipun ympärillä on olemassa oleva rakenne (joka on luultavasti vanha ja rakennettu täysin eri säännöillä) ja lämmönlähde pitää vaihtaa? Meidän on nimittäin rakennettava sisäseinä, joka rajautuu savupiippuun. Tällä hetkellä talossamme ei ole takkaa ja savupiippua käytetään vain ilmanvaihtokanavana, mutta ehkä haluamme asentaa takan joskus tulevaisuudessa, kuka tietää. Suunnitelmamme on asentaa metalliregeeli suoraan savupiippua vasten ja rakentaa muu rakenne puusta kipsilevyin, mutta jos haluaa noudattaa sääntöjä mahdollisen takan asennuksen yhteydessä myöhemmin, pitäisi varmaankin tarkistaa, onko rakenne ok siihen, mikä käytännössä on hieman absurdia, koska muut savupiippuun rajautuvat seinät eivät todennäköisesti täytä vaatimuksia (siellä missä aiomme rakentaa seinän, oli ennenkin seinä ja siellä puuregeeli oli kiinnitetty suoraan savupiippuun). Minä vain hämäännyn enemmän ja enemmän...
Byggaren: Ymmärränkö viestisi oikein, että etäisyydet lähimpään puuregeeliin eivät riipu pelkästään savupiipun mitoista vaan myös lämmönlähteestä? Miten siis tehdään, jos savupiipun ympärillä on olemassa oleva rakenne (joka on luultavasti vanha ja rakennettu täysin eri säännöillä) ja lämmönlähde pitää vaihtaa? Meidän on nimittäin rakennettava sisäseinä, joka rajautuu savupiippuun. Tällä hetkellä talossamme ei ole takkaa ja savupiippua käytetään vain ilmanvaihtokanavana, mutta ehkä haluamme asentaa takan joskus tulevaisuudessa, kuka tietää. Suunnitelmamme on asentaa metalliregeeli suoraan savupiippua vasten ja rakentaa muu rakenne puusta kipsilevyin, mutta jos haluaa noudattaa sääntöjä mahdollisen takan asennuksen yhteydessä myöhemmin, pitäisi varmaankin tarkistaa, onko rakenne ok siihen, mikä käytännössä on hieman absurdia, koska muut savupiippuun rajautuvat seinät eivät todennäköisesti täytä vaatimuksia (siellä missä aiomme rakentaa seinän, oli ennenkin seinä ja siellä puuregeeli oli kiinnitetty suoraan savupiippuun). Minä vain hämäännyn enemmän ja enemmän...
Usein vaaditaan paljon, ennen kuin nuohoojat valittavat vanhemmista olemassa olevista ratkaisuista, mutta se voi tapahtua, jos muutetaan savupiipun käyttötarkoitusta.
En kiinnitä savupiippuun ollenkaan, siitä tulee useimmiten hylkääminen, jos niin on tehty. Olisin jo asentanut kamiinan nyt ja antanut nuohoojan tehdä koeponnistuksen ennen kuin seiniä laitetaan kiinni. Jos jossain vuotaa, on paljon helpompaa korjata ongelma, kun seinät ym. eivät ole tiellä.
/Kent
En kiinnitä savupiippuun ollenkaan, siitä tulee useimmiten hylkääminen, jos niin on tehty. Olisin jo asentanut kamiinan nyt ja antanut nuohoojan tehdä koeponnistuksen ennen kuin seiniä laitetaan kiinni. Jos jossain vuotaa, on paljon helpompaa korjata ongelma, kun seinät ym. eivät ole tiellä.
/Kent