Hirsiin rakennetussa hjältevadshusissa on Masonite-palkkeja.
Te, jotka olette uusineet viemäri- ja vesiputket yläkerrassa. Miten olette vahvistaneet palkiston sen jälkeen kun olette poranneet reiän palkkiin? En ole aivan varma, mikä on alan standardi?
Odotan jännittyneenä vastauksia ja toivon erityisesti, että Justusanderssonilla on hyvä vastaus.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Aloitimme yläkerran rakentamisen Hjältevadshus Sol 170 -talossamme talvella (samankaltainen Spira 175:n kanssa, joka on heidän suosituin mallinsa). Vahvistimme välipohjan 45x195 lankuilla, käytimme 45 cm cc ja sijoitimme ne lyhyesti väliin. Se riippuu täysin siitä, mitä lattiaa suunnittelet tulevaan kylpyhuoneeseen ja myös siitä, aiotko hankkia suuremman kylpyammeen jne. Olen lukenut jostain, että nykyinen välipohja ei ole suunniteltu muuta kuin pienelle 200-300 L kylpyammeelle. Suuremmalla kolmio- tai kulmakylpyammeella tulee paljon painoa, ja klinkkeri asettaa lattian jäykkyydelle siksi korkeammat vaatimukset. Lattia voidaan myös valaa EPS-betonilla, mutta se parantaa vain kiertojäykkyyttä eikä lattian kantavuutta.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Aloitimme yläkerran rakentamisen Hjältevadshus Sol 170 -talossamme viime talvena (samankaltainen kuin Spira 175, joka on heidän suosituin mallinsa). Vahvistimme palkkikerroksen 45x195 palkilla, laitoimme 45 cm cc ja lyhensimme niiden välejä. Se riippuu täysin siitä, millaista lattiaa aiotaan käyttää tulevassa kylpyhuoneessa, samoin kuin suunnitellaanko suurempaa kylpyammetta ym. Olen lukenut jostain, että olemassa oleva palkkikerros ei ole suunniteltu muuhun kuin pieneen 200-300 litran kylpyammeeseen. Suuremman kolmio-/kulma-ammeen kanssa paino kasvaa ja klinkkerin kanssa lattian jäykkyydelle asetetaan suuremmat vaatimukset. Lattia voidaan myös valaa EPS-betonilla, mutta se parantaa vain kiertojäykkyyttä, mutta ei kantavuutta.
Liitän kuvan kylpyhuoneen palkkikerroksesta.
Uskaltaisin väittää, että EPS:n ja palkkien välillä muodostuu melko hyvä yhteistyö, kun käytetään masoniitipalkkeja (niiden leveämmän laipan vuoksi verrattuna sieluun) ja että se antaa suuren lisän myös taivutusjäykkyyteen. Nyt teillä on kuitenkin palkkikerros, joka näyttää erittäin hyvältä!
Pyydän anteeksi, että en ole huomioinut TS:n kysyntää palveluilleni. Yleisesti ottaen taipumaongelmat lattiarakenteissa ratkaistaan jäykemmillä (= yleensä korkeammilla) palkkeilla ja kuormitusongelmat tiheämmällä c/c etäisyydellä palkkien välillä. Koska masonitpalkkeja käytetään usein suuremman jäykkyyden saavuttamiseksi kuin tavallinen rakennuspuu (ja suuremmat jännevälit), epäilen, että sinulla ei ole taipumaongelmaa. Minkä c/c etäisyyden tarvitset, on laskettava, koska se riippuu palkkityypistä ja -mitoista, jännevälistä ja kuormituksesta.
Kolojen tekeminen keskelle on parempi, jotta ylä- ja alareuna säilyvät ehjinä
[kuva]
Valitettavasti se oli ainoa ratkaisu mitä näimme, jotta ei tarvitse irrottaa elementtien vesiputkia ja tehdä liitoksia lattiaan. Siksi myös käytimme 195 reglar. Lattiasta tuli joka tapauksessa paljon tukevampi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nämä masonitebalkar ovat heikompia. Se heilui reilusti ennen.. Jos haluaa varmistua kaksin verroin, niin voi sekä vahvistaa lattiaa että EPS-valaa
Olen työskennellyt tämän parissa joitakin vuosia, jokin joka jäykistää tätä on ottaa vanerilista, joka liimataan ja naulataan (ruuvataan) kummallekin puolelle leikattuun palkkiin. Tämä jäykistää palkkia valtavasti samalla kun se lukitsee putket, viemärin tai mitä ikinä sinne onkaan laitettu.
Omituista, että olen missannut kaikki vastaukset tässä ketjussa tähän päivään asti. Te, jotka irrotitte ylhäältä ja ruuviliimasitte, laitoitteko myös ylimääräisiä palkkeja?
Valmistaja on antanut ohjeet siitä, miten näiden palkkien läpiviennit tulee tehdä. Hjältevadshus auttoi minua saamaan tietoa tästä. En muista tarkalleen, mutta ei missään nimessä saanut tehdä uria samalla tavalla kuin yllä oleva kuva näyttää, vaan piti pysyä tietyissä mitoissa 45x45-säännön mukaan.
Miksi ette laittaneet putkia palkkien alle vieressä olevan glesen viereen? Se onhan normaali asennuskerros yläkerrassa.
Muuten, Masonite-palkkien ohjeissa sanotaan, että porataan keskelle korkeutta ja silloin voi ottaa aika paljon. Sain läpi 160 putken 240 palkkiin, jos en muista ihan väärin.
Kaikki lattian vahvistukset tein 45x195 palkeilla, jotka ovat nyt 30cc välein lattiassa. Leikkaukset on siis tehty ainoastaan niihin 45x195 palkeihin, jotka laitoin jälkikäteen, ei tehtaalla asennettuihin masoniittipalkkeihin. Lattialastulevy on sitten ruuviliimattu yläpuolelta. Leikkaaminen masoniittipalkkeihin ylhäältäpäin ei ole suositeltavaa, ellei näitä vahvisteta jollain muulla tavalla.
Syynä siihen, miksi lämmitysputket eivät ole palkkien/palkkien alla, on se, että fleksioputket (jotka ovat todella jäykkiä) on jo asennettu lattiaan ja ne ovat näin ollen lukittuna rakenteeseen. Putket eivät juurikaan taivu, eikä niissä ole myöskään yhtään löysää tai liikkumavaraa, jotta ne saisi alas 45x195 palkin alle, ilman tarvetta leikata. Putkien vetäminen pois ja asentaminen uudelleen kaikkien palkkien alle ei myöskään ollut vaihtoehto, koska ne olisi pitänyt taivuttaa rikki. Ainoa tapa tehdä se toisin olisi purkaa fleksioputket ylätasolle tuleville lämpöjohtimille ja sitten vetää uudet putket aina alatasolle asti. (Koska Säker Vatten ei salli piilotettuja liitoksia putkissa lattioissa tai seinissä).
Vahvistettu 30cc lattia leikatuilla 45x195 palkeilla, jotka on ruuviliimattu lattialastulevyyn, tuli siitä huolimatta paljon tukevammaksi kuin se, ettei olisi ollenkaan mitään ja silloin olisi kuormituttava pelkästään masoniittipalkkeihin 60cc.
Kaikki lattian vahvistukset tein 45x195 rankoilla, jotka ovat nyt 30cc lattiassa. Urpoortit on siten tehty vain niihin 45x195 rankoihin, jotka asensin jälkikäteen, eivätkä tehdasasennettuihin masoniittipalkkeihin. Lattialastulevyt on sitten ruuviliimattu ylhäältä. Urpoortit masoniittipalkkeihin ylhäältä eivät siten ole suositeltavia, ellei niitä vahvisteta muulla tavoin.
Syy, miksi lämmitysputket eivät ole palkkien/rankojen alla, on se, että joustokourut (jotka ovat todella jäykkiä) on jo vedetty lattiaan ja ovat siten lukittuina rakenteeseen. Putkia on tuskin mahdollista taivuttaa, eikä niissä ole ylimääräistä tilaa tai liikkumavaraa, jotta ne saataisiin 45x195 rankojen alle ilman tarvetta ur_poortteihin. Putkien vetäminen ja vetäminen kaikkien palkkien alle ei myöskään ollut vaihtoehto, koska olisin tarvinnut taivuttaa ne rikki. Ainoa tapa tehdä se toisin on purkaa joustokourut tuleviin lämmitysputkiin ylätasolle ja sitten vetää uudet putket alas alatasolle. (Koska Turvallinen Vesi ei salli piilotettuja liitoksia putkissa lattiassa tai seinissä).
Vahvistettu 30cc lattia, jossa on urportit 45x195 rangoilla ja joka on ruuviliimattu lattialastulevyllä, oli joka tapauksessa paljon vahvempi kuin olla ilman mitään ja elää vaihtoehdolla, jossa on vain masoniittipalkkeja 60cc.
Terveisin,
SM
Kosteuden alla on oltava vähintään CC30 lattiarungoissa, jos ne ovat 195 rankoja. Lattian on oltava yhtä jäykkä kuin jos se olisi 240 CC60 ruuviliimatulla lastulevyllä, jos se haluaa noudattaa turvallista vettä.
Kysymys turvallisesta vedestä koski sitä, että vesiputkissa ei saa olla piiloliitoksia seinissä ja lattioissa. Eli ei kysymys koolauksien CC-etäisyydestä. Tarkista siksi kuva uudelleen. Masoniittipalkkien välillä on 60cc ja sitten vahvistettu 45x195:llä, joten nyt on 30cc koolausten ja masoniittipalkkien välillä. Kaikki on sitten ruuviliimattu lattiakipsilevyyn. En olisi tarvinnut vahvistaa lattiaa vesiturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi, koska se on jo talotoimittajan hyväksymä alusta.
Vahvistuksen tein ainoastaan sen takia, että voisin turvallisesti asentaa suuremman porealtaan yläkertaan.
Terv.
SM
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
