1. Osapuu sokkelin kanssa, toimiiko se? 2. Reunapuu betoniseinää vasten, miten kiinnittää?
Hei!
Kysyin kysymyksen forum-osiossa Grunden ja Källare ( http://www.byggahus.se/forum/grund-...grund-tjocklek-pa-kapillarbrytande-lager.html ), mutta minulla on muutama ongelma lisää perustan ja lattiaholvin kanssa. Syy, miksi rakennan niin radikaalisti uudelleen, on se, että alapuu ja lattiaholvi on kyllästettyä puuta. Se on rakennettu näin:
Kun nyt olen siinä kiinni, haluan saada kaikki palkit samalle korkeudelle, mikä tähän asti on poikennut kylpyhuoneessa ja eteisessä. Eteisessä palkit on sahattu ulkoseinää vasten ennen niiden asettamista ja pari niistä on halkeillut sahauksesta sisäänpäin. Olen miettinyt ja etsinyt paljon ratkaisua kaikkien lattianpalkkien asentamiseksi alemmaksi, jotta samalla saadaan sama lattiakorkeus keittiöön päin, ja se paras ratkaisu, jonka löysin, joku kutsui sitä "kantbalkiksi". Onko tämä hyvä ratkaisu???
Koska aion tehdä toimenpiteen katossa samanaikaisesti, vaihdan alapuuta paloissa ja otan yhden palasen per seinäkeppi (onko se suositeltavaa muuten?). Kyllästys on tarttunut seinäkeppien alaosaan, joten aion korvata osan keppiä ja sen jälkeen ruuvata tai naulata uuden kepin vanhaan ja alaosaan aivan uudesta alapuusta aina uuteen kattokannattimeen asti, johon vanha seinäkeppi ei ylety myöskään.
Tässä saattaa idea "kantbalkista" olla hyvä sitomaan alapuun paloja. Mutta onko itse asiassa "kantbalk" hyvä tapa asentaa lattiaholvi? Jos ruuvaat ja liimaat tällaisen palkin pitkin alapuun sisäpuolta, pitääkö se sitten lattiaholvista? Ajatukseni on käyttää palkkijalkoja lattianpalkkeihin.
Menkö se pieleen, jos rakennan tällä tavalla?
Toisessa päässä talon seinää vasten lattiaholvi on laitettu linjalle, joka vaikuttaa naulatulta talon alapuuun. On vaikea nähdä tarkalleen, mutta siltä vaikuttaa. Voiko uuden säännön kiinnittää betoniseinään paperilla välissä ja vetää seinään ruuvilla ja tulppaanilla sen sijaan? Osittain lattiaholvi tulee alemmas ja osittain haluaisin käyttää vähintään 195-sääntöä sen sijaan, että siellä on ollut 160 mm korkeita sääntöjä tähän asti.
Mieluiten haluaisin poistaa kaksi tukea ja pitkittäisen palkin, joka kantaa lattiaholvia keskeltä, sillä siellä olisi jo valmiiksi tarpeeksi ahdasta ryömiä, jos jätevesijärjestelmää pitäisi säätää. Mutta onko se mahdollista 270 jännevälin lattiaholvin kanssa ja riittääkö 195 mm sääntö? Pyykinpesukone ja kuivausrumpu tulevat lyhyelle seinälle, ja siihen ajattelin laittaa c-c 30 cm lisäkantavaksi, muuten c-c 60. Onko joku joka tietää ja osaa neuvoa?
Kysyin kysymyksen forum-osiossa Grunden ja Källare ( http://www.byggahus.se/forum/grund-...grund-tjocklek-pa-kapillarbrytande-lager.html ), mutta minulla on muutama ongelma lisää perustan ja lattiaholvin kanssa. Syy, miksi rakennan niin radikaalisti uudelleen, on se, että alapuu ja lattiaholvi on kyllästettyä puuta. Se on rakennettu näin:
Kun nyt olen siinä kiinni, haluan saada kaikki palkit samalle korkeudelle, mikä tähän asti on poikennut kylpyhuoneessa ja eteisessä. Eteisessä palkit on sahattu ulkoseinää vasten ennen niiden asettamista ja pari niistä on halkeillut sahauksesta sisäänpäin. Olen miettinyt ja etsinyt paljon ratkaisua kaikkien lattianpalkkien asentamiseksi alemmaksi, jotta samalla saadaan sama lattiakorkeus keittiöön päin, ja se paras ratkaisu, jonka löysin, joku kutsui sitä "kantbalkiksi". Onko tämä hyvä ratkaisu???
Koska aion tehdä toimenpiteen katossa samanaikaisesti, vaihdan alapuuta paloissa ja otan yhden palasen per seinäkeppi (onko se suositeltavaa muuten?). Kyllästys on tarttunut seinäkeppien alaosaan, joten aion korvata osan keppiä ja sen jälkeen ruuvata tai naulata uuden kepin vanhaan ja alaosaan aivan uudesta alapuusta aina uuteen kattokannattimeen asti, johon vanha seinäkeppi ei ylety myöskään.
Tässä saattaa idea "kantbalkista" olla hyvä sitomaan alapuun paloja. Mutta onko itse asiassa "kantbalk" hyvä tapa asentaa lattiaholvi? Jos ruuvaat ja liimaat tällaisen palkin pitkin alapuun sisäpuolta, pitääkö se sitten lattiaholvista? Ajatukseni on käyttää palkkijalkoja lattianpalkkeihin.
Menkö se pieleen, jos rakennan tällä tavalla?
Toisessa päässä talon seinää vasten lattiaholvi on laitettu linjalle, joka vaikuttaa naulatulta talon alapuuun. On vaikea nähdä tarkalleen, mutta siltä vaikuttaa. Voiko uuden säännön kiinnittää betoniseinään paperilla välissä ja vetää seinään ruuvilla ja tulppaanilla sen sijaan? Osittain lattiaholvi tulee alemmas ja osittain haluaisin käyttää vähintään 195-sääntöä sen sijaan, että siellä on ollut 160 mm korkeita sääntöjä tähän asti.
Mieluiten haluaisin poistaa kaksi tukea ja pitkittäisen palkin, joka kantaa lattiaholvia keskeltä, sillä siellä olisi jo valmiiksi tarpeeksi ahdasta ryömiä, jos jätevesijärjestelmää pitäisi säätää. Mutta onko se mahdollista 270 jännevälin lattiaholvin kanssa ja riittääkö 195 mm sääntö? Pyykinpesukone ja kuivausrumpu tulevat lyhyelle seinälle, ja siihen ajattelin laittaa c-c 30 cm lisäkantavaksi, muuten c-c 60. Onko joku joka tietää ja osaa neuvoa?
Viimeksi muokattu:
Olen amatööri, mutta intuitiivisesti tuntuu, ettei ole hyvä ratkaisu kiinnittää lattiahirsirunkoa sillä tavalla. Kun ajatellaan, että nykyiset lattiahirret ovat itse asiassa haljenneet, se tarkoittaa kuitenkin, että alaspäin kohdistuu merkittävä voima. Jos aiot lisäksi poistaa tuen keskeltä, hmm, luulen että se on liikaa. Koko lattiahirsirunko roikkuu sitten 45 mm korkeassa liima/ruuviliitoksessa.
Eikö voisi kiinnittää hirttä alemmaksi betonipalkkiin/perusmuuriin ja antaa hirsirungon levätä sen päällä? Hiukan sokkelipahvia väliin hirren ja perusmuurin väliin tietysti. Tee se yhdessä ratkaisusi kanssa niin olet kotona!
Jännevälin suhteen uskon, että 270 cm ja 195 hirrellä on rauhallista. Minulla on 420 cm ja 210 hirsirunko talossani, mutta se aiheuttaa hankalia värähtelyjä, kun kävelee kantapäillä tai kun joukko lapsia leikkii. Jos aiot kuitenkin vaihtaa, ota 210 hirret, hinnaltaan ero ei todennäköisesti ole kovin suuri.
Eikö voisi kiinnittää hirttä alemmaksi betonipalkkiin/perusmuuriin ja antaa hirsirungon levätä sen päällä? Hiukan sokkelipahvia väliin hirren ja perusmuurin väliin tietysti. Tee se yhdessä ratkaisusi kanssa niin olet kotona!
Jännevälin suhteen uskon, että 270 cm ja 195 hirrellä on rauhallista. Minulla on 420 cm ja 210 hirsirunko talossani, mutta se aiheuttaa hankalia värähtelyjä, kun kävelee kantapäillä tai kun joukko lapsia leikkii. Jos aiot kuitenkin vaihtaa, ota 210 hirret, hinnaltaan ero ei todennäköisesti ole kovin suuri.
Beijerilla on laskentaohjelma, josta en tiennyt, ja jonka testasin juuri. Klassiseen tapaan rakennettuna, jossa palkit ovat muurien päällä, 120x45 riittää keskituen kanssa ja 170x45 ilman. Ehkä minun pitäisi panostaa keskituen säilyttämiseen ja järjestää viemärit (jotka joka tapauksessa pitää osittain muokata täällä) niin, että olisi helpompaa ryömiä perustuksissa. Koska pidän siitä, että teen asioita hieman vakaammin, kun kerta teen jotain, tuntuu siltä, että 170-koolaukset olisivat tukevampi lattia kuin mitä se olisi ollut 120:llä, erityisesti pesukoneen vuoksi.
Kysymys on kuitenkin edelleen tuista. Toinen ajatus, jota olen pyöritellyt, on tehdä aukkoja ulommaiseen muuriin (betonihohlokivi) jokaiselle palkille. On vähän askartelua, että saa aikaan järkevän tasaisen pinnan, jolle asettaa palkin (laskentaohjelman mukaan vähintään 45 mm tuen pituus), mutta voittaisin korkeutta ilman, että tekisin aukkoja päätyyn ja ilman kikkailua erikoisilla asennusratkaisuilla. Eikä aukkojen määräkään ole niin valtava.
Tietääkö joku enemmän?
Kysymys on kuitenkin edelleen tuista. Toinen ajatus, jota olen pyöritellyt, on tehdä aukkoja ulommaiseen muuriin (betonihohlokivi) jokaiselle palkille. On vähän askartelua, että saa aikaan järkevän tasaisen pinnan, jolle asettaa palkin (laskentaohjelman mukaan vähintään 45 mm tuen pituus), mutta voittaisin korkeutta ilman, että tekisin aukkoja päätyyn ja ilman kikkailua erikoisilla asennusratkaisuilla. Eikä aukkojen määräkään ole niin valtava.
Tietääkö joku enemmän?