Hei!
Aiomme rakentaa noin 50-60 neliömetrin terassin. Rungossa ajattelin käyttää painekyllästettyä puuta pitkän käyttöiän vuoksi.
Olen kuitenkin pohtinut, onko täysin hullua käyttää kyllästämätöntä puuta lattiaan. Syy on, että haluaisin ympäristön olevan mahdollisimman myrkytön.
Olen omistanut terassin, jossa on kyllästetystä puusta tehty lattia, joka näytti melko huonolta 30 vuoden jälkeen. Jo 20 vuoden kuluttua (en omistanut taloa silloin) se oli melko kulunut. Enimmäkseen käytön vuoksi, tietenkin.
Ajattelin kysyä, onko jollakin kokemusta kyllästämättömästä puuterassista ilman lehtikuusta. Olen kuullut huhuja, että lattia täytyy hioa noin viiden vuoden välein ja öljytä kunnolla joka vuosi. Voiko pitää paikkansa, että se riittää?
Toinen huhu, jonka olen myös kuullut, on, että painekyllästetty puu on niin yleisesti hyväksyttyä, että kukaan ei kyseenalaista kyllästämättömän puun käyttöä, ja että se siten oikeastaan edistää myyntiä.
Jos olen itse rehellinen, ne kyllästämättömät puurakenteet, jotka olen tehnyt eivätkä ole kosketuksissa maahan, ovat vain saaneet harmaata patinaa, mutta niissä ei ole mitään merkkejä lahosta. Nämä rakenteet ovat pukkeja jne., ei mitään, mikä kuluisi päivittäisessä käytössä.
Ystävällisin terveisin Fredrik
Kiitollinen kommenteista. Ystävällisin terveisin Fredrik
Aiomme rakentaa noin 50-60 neliömetrin terassin. Rungossa ajattelin käyttää painekyllästettyä puuta pitkän käyttöiän vuoksi.
Olen kuitenkin pohtinut, onko täysin hullua käyttää kyllästämätöntä puuta lattiaan. Syy on, että haluaisin ympäristön olevan mahdollisimman myrkytön.
Olen omistanut terassin, jossa on kyllästetystä puusta tehty lattia, joka näytti melko huonolta 30 vuoden jälkeen. Jo 20 vuoden kuluttua (en omistanut taloa silloin) se oli melko kulunut. Enimmäkseen käytön vuoksi, tietenkin.
Ajattelin kysyä, onko jollakin kokemusta kyllästämättömästä puuterassista ilman lehtikuusta. Olen kuullut huhuja, että lattia täytyy hioa noin viiden vuoden välein ja öljytä kunnolla joka vuosi. Voiko pitää paikkansa, että se riittää?
Toinen huhu, jonka olen myös kuullut, on, että painekyllästetty puu on niin yleisesti hyväksyttyä, että kukaan ei kyseenalaista kyllästämättömän puun käyttöä, ja että se siten oikeastaan edistää myyntiä.
Jos olen itse rehellinen, ne kyllästämättömät puurakenteet, jotka olen tehnyt eivätkä ole kosketuksissa maahan, ovat vain saaneet harmaata patinaa, mutta niissä ei ole mitään merkkejä lahosta. Nämä rakenteet ovat pukkeja jne., ei mitään, mikä kuluisi päivittäisessä käytössä.
Ystävällisin terveisin Fredrik
Kiitollinen kommenteista. Ystävällisin terveisin Fredrik
Tiedän, että foorumilla on joku, joka on rakentanut terassinsa käsittelemättömästä puusta ja maalannut sen sitten roslagsmahognyllä pari vuotta sitten, joten jonkin verran kokemusta pitäisi olla. En kuitenkaan muista kuka se oli, voin yrittää pohtia vähän.
seisoo se hyvin ja käsittelet sitä jollakin tavalla, niin sen pitäisi mennä hyvin
Spänger ja lintutornit luonnontieteellisessä Tåkernissa ovat täysin käsittelemätöntä mäntyä (muutamia erittäin pitkiä pylväitä lehtikuusta) ja ovat kestäneet hienosti vuodesta 2009. Suuri osa noin 70000-100000 vuosittaisista kävijöistä luonnontieteellisessä keskuksessa astuu niiden päälle. Ympäristö on melko kostea. On hyvä rakentaa siten, että voit vaihtaa yksittäisiä lautoja. http://www.lansstyrelsen.se/Ostergo...r/friluftsliv/naturum-takern/Pages/index.aspx
Tammi on vielä parempi. Kantava rakenne tammesta männynlautojen päällä tulee kestämään pitkään.
Tammi on vielä parempi. Kantava rakenne tammesta männynlautojen päällä tulee kestämään pitkään.
Jäsen
· Blekinge
· 11 710 viestiä
Olen rakentanut terassini impregnoimattomasta puutavarasta. Oikein rakennettuna se voi kestää vuosia. En halunnut myrkkyjä paljaisiin jalkoihini. Lisäksi nykyään painekyllästetty puu on käsitelty vain muutamien ulompien millimetrien osalta. Puutavara alkaa yleensä mädäntyä päätypinnasta. Tämä on yhtä suojaamatonta painekyllästetyssä kuin kyllästämättömässä puussa, joka ei tunkeudu syvälle. Rakensin peitelevyt kyllästämättömästä männystä. Reunuksen sisällä minulla oli 2"x2" ympäriinsä, joka kannattaisi. Siellä oli joitakin ilmanvaihdottomia rakoja, jotka olivat herkkiä, mutta sen voi tehdä paremmin. Aseta laudat niin, että ne kaartuvat ylöspäin, jotta vesi voi valua pois. Se on kestänyt yli kymmenen vuotta, sitten oli pian aika vaihtaa osa terassista. Seuraavaksi rakentaisin ehdottomasti taas kyllästämättömästä puusta ekologisista mutta myös esteettisistä syistä. Painekyllästetty puu on todella ruma.
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 849 viestiä
Painekyllästetty on kyllästetty koko matkalta (ellei se satu olemaan pihkainen sydänpuu, mikä on yhtä hyvä. Miksi se kuluu ensin puupäästä, johtuu siitä, että kuormitus on siellä pahin.Thomas_Blekinge sanoi:
Mutta se on pikkuseikka. Toimii hyvin kyllästämättömällä, mutta ei kestä yhtä pitkään. Kuinka kauan se kestää, riippuu puun laadusta, missä ja miten terassi rakennetaan, käsittelystä jne.
Terassimme on rakennettu kokonaan 220x45, kyllästämättömällä puulla (jopa lattia). Runko on kuiva ja hyvässä kunnossa, mutta lattialaudat, jotka edellinen omistaja vaihtoi ehkä 4-5 vuotta sitten, on pakko vaihtaa tänä vuonna, koska joku tulee astumaan niiden läpi. Yhdessä kohdassa pystyin työntämään sormen läpi.
Kaikki vaihdetaan kyllästetyllä puulla.
Kaikki vaihdetaan kyllästetyllä puulla.
Jäsen
· Blekinge
· 11 710 viestiä
Autodidakt: Viime vuosina näkemäni painekyllästetty puu on ollut vain muutaman millimetrin syvyydeltä kyllästetty pinnasta. Sitten sahasin sen suoraan läpi. Onko tähän tullut viime aikoina muutoksia?
Mielenkiintoista tämä Lärkistä.
Netissä sanotaan usein, että se on vastustuskykyinen lahottajille, mutta minulla on hieman päinvastaisia kokemuksia:
Kun ostimme edellisen talon, jossa asuimme, myyjän veli ilmoitti, että aita oli varmasti Lärkiä ja kestäisi vielä pitkään. Ei mennyt kauan, kun lahosvauriot olivat niin pitkällä, että aita sai lähteä "viimeiseen lepoon" ÅVC:hen.
Siellä missä nyt asumme (vanhempieni koti) on aita vain välillä maalattu Cuprinolilla ja pystytetty 1950-luvun lopulla. Vasta nyt se alkaa antaa periksi joistakin kohdista.
Erona on, että viimeksi mainitut puutavarat valitsi läheinen maanviljelijä isälleni juuri...aidaksi.
Netissä sanotaan usein, että se on vastustuskykyinen lahottajille, mutta minulla on hieman päinvastaisia kokemuksia:
Kun ostimme edellisen talon, jossa asuimme, myyjän veli ilmoitti, että aita oli varmasti Lärkiä ja kestäisi vielä pitkään. Ei mennyt kauan, kun lahosvauriot olivat niin pitkällä, että aita sai lähteä "viimeiseen lepoon" ÅVC:hen.
Siellä missä nyt asumme (vanhempieni koti) on aita vain välillä maalattu Cuprinolilla ja pystytetty 1950-luvun lopulla. Vasta nyt se alkaa antaa periksi joistakin kohdista.
Erona on, että viimeksi mainitut puutavarat valitsi läheinen maanviljelijä isälleni juuri...aidaksi.
Jäsen
· Blekinge
· 11 710 viestiä
Ei pidä luottaa painettuun puutavaraan.
Tärkeintä on, että terassi on rakennettu oikein, jotta seisovaa vettä ja roskakertymiä ei synny. Sitten puutavara on valittava huolella ja tietämyksellä.
Sitten kyllästämisellä ei ole enää suurempaa merkitystä.
Tärkeintä on, että terassi on rakennettu oikein, jotta seisovaa vettä ja roskakertymiä ei synny. Sitten puutavara on valittava huolella ja tietämyksellä.
Sitten kyllästämisellä ei ole enää suurempaa merkitystä.
Jäsen
· Västra Götaland
· 1 849 viestiä
Jos ostat valvottua (leimattua) puutavaraa, niin se on kyllästetty koko matkalta. Mutta jos sinulla on pihkainen sydänpuu, sitä ei voi painekyllästää. Silloin se ei ole vihreä/ruskea ytimessä, mutta kestää silti yhtä hyvin. En ole koskaan yli 30 vuoteen törmännyt leimattuun puutavaraan, joka olisi huonosti kyllästettyä. Sen sijaan jotkut puutavarat ovat olleet huonoja (oksainen, nopeakasvuinen, halkeillut jne.)Thomas_Blekinge sanoi:
Eri puulajeilla, jotka kestävät mätänemistä, on vaihtelua. Kun oli tai on vanhaa pihkakasta mäntyä, se kesti pitkään, ja sen näkee usein vanhoissa ikkunoissa. Sama pätee lehtikuuseen; riippuen siitä, mistä se on peräisin ja miten se on kasvanut, vaikuttaa, joten mitä kutsutaan siperialaiseksi lehtikuuseksi, voi olla hyvää tai huonoa aivan kuten meidän mäntymme. Venäjällä on monia maileja ja eri kasvuvyöhykkeitä, joissa lehtikuusi kasvaa. Painekyllästetyn puutavaran käyttö voi perustua myös ympäristösyihin nykyisten kyllästysaineiden ansiosta. Kun tarvitsee vaihtaa puutavara, koska se on lahonnut ennenaikaisesti ja sitten hankkia uutta, se on ympäristölle huonompi koko tuotantoketjun kannalta, johon kuuluu hakkuu, käsittely ja kuljetus. Joten tänä päivänä on ympäristön kannalta parasta saada puutavara kestämään niin pitkään kuin mahdollista (jättäen pois vaikutukset eri jälkikäsittelymenetelmistä, joita teemme itse, koska se olisi liian monimutkaista). Joten ainoastaan painekyllästetyn puutavaran valitsematta jättäminen sen takia, että se on käsitelty ympäristön näkökulmasta, tuntuu väärältä, jos ei huomioi kokonaisuutta.