hei!
minulla on pieni autotalli, jossa katto on ehtinyt painua kunnolla.
itse tehdyt kattotuolit, joiden jänneväli on noin 8,5 metriä.
autotallin leveys on noin 6,6 metriä.
katto on melko loiva ja on ehkä painunut keskeltä noin 10 cm.
ajattelin laittaa palkin harjan alle ja sitten kiilata nykyiset kattotuolit, kunnes ne ovat suorat.
mahdollisesti myös 2 palkkia kummallekin puolelle keskelle kattoa, jotta se varmasti kestää.
olen kuitenkin miettinyt, käyttäisinkö terästä, liimapuuta tai viimeisimmän ideani mukaan, miksi ei tukkeja.
jos laitan tolpat seinien sisäpuolelle, palkin pituus tarvitsee olla noin 6,4 metriä, liimapuu on yleensä 6 metriä =(
mutta miksi ei mennä metsään, kaataa tuhti kuusi ja leikata tukki 6,6 metriä pitkäksi?
kuinka paksu tukki pitäisi olla vastatakseen esimerkiksi 90x315 liimapalkkia?
minulla on pieni autotalli, jossa katto on ehtinyt painua kunnolla.
itse tehdyt kattotuolit, joiden jänneväli on noin 8,5 metriä.
autotallin leveys on noin 6,6 metriä.
katto on melko loiva ja on ehkä painunut keskeltä noin 10 cm.
ajattelin laittaa palkin harjan alle ja sitten kiilata nykyiset kattotuolit, kunnes ne ovat suorat.
mahdollisesti myös 2 palkkia kummallekin puolelle keskelle kattoa, jotta se varmasti kestää.
olen kuitenkin miettinyt, käyttäisinkö terästä, liimapuuta tai viimeisimmän ideani mukaan, miksi ei tukkeja.
jos laitan tolpat seinien sisäpuolelle, palkin pituus tarvitsee olla noin 6,4 metriä, liimapuu on yleensä 6 metriä =(
mutta miksi ei mennä metsään, kaataa tuhti kuusi ja leikata tukki 6,6 metriä pitkäksi?
kuinka paksu tukki pitäisi olla vastatakseen esimerkiksi 90x315 liimapalkkia?
Jäsen
· Norrbotten
· 3 390 viestiä
Ei ole ongelmaa saada 8 metrin pituista liimapuuta, jos haluat.
Kuusipuu voi kyllä olla tukeva, mutta siitä tulee erittäin raskas, ja pelkkä oma paino tulee taivuttamaan sitä jonkin verran. Tukin kiinnitys on myös hieman enemmän "näpertelyä". Jos minun pitäisi arvioida, saatat tarvita kaksinkertaisen tukin poikkipinta-alan verrattuna vastaavaan liimapuupalkkiin, koska liimapuu maksimoi kantokyvyn paljon paremmin, sekä pystysuoran muodon että liimaliitosten vuoksi.
Pidän vanhanaikaisista ratkaisuista oikeassa ympäristössä. Mutta autotallissa, en tiedä olisinko vaivautunut.
Kuusipuu voi kyllä olla tukeva, mutta siitä tulee erittäin raskas, ja pelkkä oma paino tulee taivuttamaan sitä jonkin verran. Tukin kiinnitys on myös hieman enemmän "näpertelyä". Jos minun pitäisi arvioida, saatat tarvita kaksinkertaisen tukin poikkipinta-alan verrattuna vastaavaan liimapuupalkkiin, koska liimapuu maksimoi kantokyvyn paljon paremmin, sekä pystysuoran muodon että liimaliitosten vuoksi.
Pidän vanhanaikaisista ratkaisuista oikeassa ympäristössä. Mutta autotallissa, en tiedä olisinko vaivautunut.
minulle ei ole väliä, jos itse tukki taipuu... silloin voi tukea sopivasti, jotta katto on suora.
ehkä tukkia, jonka halkaisija on 40 cm toisessa päässä ja 30 cm toisessa, voisi harkita... koska en välitä sahata sitä hirsiin taloa varten, se saa olla kartiomainen.
ja sen saa antaa kuivua noin vuoden ennen asentamista, jolloin painon pitäisi vähentyä, ehkä sen voisi myös antaa "roikkua" molemmista päistä niin, että taipuma tapahtuisi ennen asennusta.
ajattelenko aivan väärin? talossa (hirsitalo) minulla on ymmärtääkseni pulpetti katto, jossa on 3 tukkia, 1 harjalla ja yksi keskellä kummallakin lappeella, jotka ulottuvat päädystä päätyyn tuettuna keskeltä.
niin jännevälit ovat sikäli lyhyempiä, ehkä 5 metriä...
totta kai liimapuuta on myynnissä...
mutta se maksanee 10000 jos haluan 3 kunnollista 6,5 metrin pituisena.
silloin hakkaan mieluummin jonkun kuusen, jos se toimisi yhtä hyvin.
ehkä tukkia, jonka halkaisija on 40 cm toisessa päässä ja 30 cm toisessa, voisi harkita... koska en välitä sahata sitä hirsiin taloa varten, se saa olla kartiomainen.
ja sen saa antaa kuivua noin vuoden ennen asentamista, jolloin painon pitäisi vähentyä, ehkä sen voisi myös antaa "roikkua" molemmista päistä niin, että taipuma tapahtuisi ennen asennusta.
ajattelenko aivan väärin? talossa (hirsitalo) minulla on ymmärtääkseni pulpetti katto, jossa on 3 tukkia, 1 harjalla ja yksi keskellä kummallakin lappeella, jotka ulottuvat päädystä päätyyn tuettuna keskeltä.
niin jännevälit ovat sikäli lyhyempiä, ehkä 5 metriä...
totta kai liimapuuta on myynnissä...
mutta se maksanee 10000 jos haluan 3 kunnollista 6,5 metrin pituisena.
silloin hakkaan mieluummin jonkun kuusen, jos se toimisi yhtä hyvin.
Jäsen
· Västerbottens län
· 18 024 viestiä
Nyt sait hinnan varmasti alas noin 1000 - 1500 kappaleelta, uskon enemmän siihen.
Protte
Protte
Katsoin 115x405 ja ne maksoivat 3000 jotain ainoalla sivulla, jossa oli hinnat.. mahdollista, että löytyy halvemmalla, mutta...
Byggmax 6 metriä maksaa 1700:- 90x315
Byggmax 6 metriä maksaa 1700:- 90x315
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Jos kuusipuu olisi yhtä kestävää kuin liimapuu, sen halkaisijan tulisi olla noin 30 cm vastatakseen liimapuupalkkia, jonka mitat ovat 90x315. Mutta näin ei ole, ja koska ei myöskään tiedetä, miltä kyseinen kuusipuu näyttää, on kompensoitava kaikki epävarmuudet. Se voi olla erittäin iso tukki. Mielestäni se ei tunnu kovin realistiselta. Lisäksi mielestäni se on väärä lähestymistapa. Tavallinen syy siihen, että autotallin katto painuu, on liian matala kattokaltevuus yhdistettynä liian heikkoihin viisteisiin ja väärin sijoitettuihin vaakapalkkeihin. Parempi menetelmä on usein niputtaa kattotuolit yhteen vaijerilla ja mahdollisesti vahvistaa viisteitä.
hmm jos jos niillä olisi sama lujuus, niin tukin pitäisi kestää enemmän, jos sillä on sama halkaisija kuin liimapuulla on korkeus...
mutta kuten sanot, vaikea laskea ja mitään mitä osaisin itse,
ne jotka ovat siellä ovat kotitekoisia 80-luvulta, luulisin, tavallista puutavaraa ja hyvin vähän nauloja.
lisäksi aika pieni katon kallistus
joten olen tukenut sisäpuolelta talvella, jotta ei riskeerata mitään.
kiristä vaijerilla ja vahvista jalkoja voi ehdottomasti olla vaihtoehto, mistä voisin lukea lisää tästä menetelmästä?
vaihtoehtona on tietenkin purkaa koko katto ja asettaa uudet kattoristikot, se pitäisi kuitenkin remontoida jollain tavalla ennen kuin uusi kattopelti voidaan asettaa.
haltex-katonalusta ei myöskään ole paras...
mutta silloin on melkein tyhjennettävä koko autotalli tavaroista... ja uusi sisäkatto, eristys jne.
mutta kuten sanot, vaikea laskea ja mitään mitä osaisin itse,
ne jotka ovat siellä ovat kotitekoisia 80-luvulta, luulisin, tavallista puutavaraa ja hyvin vähän nauloja.
lisäksi aika pieni katon kallistus
joten olen tukenut sisäpuolelta talvella, jotta ei riskeerata mitään.
kiristä vaijerilla ja vahvista jalkoja voi ehdottomasti olla vaihtoehto, mistä voisin lukea lisää tästä menetelmästä?
vaihtoehtona on tietenkin purkaa koko katto ja asettaa uudet kattoristikot, se pitäisi kuitenkin remontoida jollain tavalla ennen kuin uusi kattopelti voidaan asettaa.
haltex-katonalusta ei myöskään ole paras...
mutta silloin on melkein tyhjennettävä koko autotalli tavaroista... ja uusi sisäkatto, eristys jne.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Vertasin liimapuupalkin taivutuslujuutta ajateltuun kuusitukkiin kaavan bxh^2/6 mukaan. Tein sen itselleni helpoksi laskemalla neliönmuotoisen kuusipalkin, joka mahtuisi pyöreään tukkiin ja päädyin halkaisijaan 29 cm. Kuusitukki kestää kuitenkin paljon vähemmän taivutusjännitystä kuin liimapuupalkki, ehkä vain puolet, riippuen kuitutiheydestä, oksien määrästä jne. Esimerkki oli lähinnä tarkoitettu osoittamaan, ettei tämä vaihtoehto ollut kovin realistinen.
Jos kattotuolin kokonaisjänneväli on 6,6 metriä ja sinulla on 1,2 metriä kattotuolien välillä, voisi kattotuolin jalka pahimmassa tapauksessa joutua olemaan mitoituksiltaan 45x220 ja lujuusluokkaa C24. Olen tässä olettanut, että asut Gävlessä ja katon kaltevuus on erittäin matala. Uskon, että et voi päästä alle 45x195, vaikka katon kaltevuus olisi 30 astetta.
Katon painuminen johtuu varmaankin pääasiassa huonoista hanpalkkeista (mitoitus, kiinnitys, sijoitus jne.). Pelin avulla voit vetää kattotuolit yhteen ja kiinnittää terästangon mahdollisimman lähelle katonreunaa. Yksinkertaisin tällaisen tangon muoto on tavallinen litteä teräs, jonka kiinnität jalkaan sivuilta.
Ymmärrän täysin ajatuksen autotallin tyhjentämisestä olevan vastenmielinen...
Jos kattotuolin kokonaisjänneväli on 6,6 metriä ja sinulla on 1,2 metriä kattotuolien välillä, voisi kattotuolin jalka pahimmassa tapauksessa joutua olemaan mitoituksiltaan 45x220 ja lujuusluokkaa C24. Olen tässä olettanut, että asut Gävlessä ja katon kaltevuus on erittäin matala. Uskon, että et voi päästä alle 45x195, vaikka katon kaltevuus olisi 30 astetta.
Katon painuminen johtuu varmaankin pääasiassa huonoista hanpalkkeista (mitoitus, kiinnitys, sijoitus jne.). Pelin avulla voit vetää kattotuolit yhteen ja kiinnittää terästangon mahdollisimman lähelle katonreunaa. Yksinkertaisin tällaisen tangon muoto on tavallinen litteä teräs, jonka kiinnität jalkaan sivuilta.
Ymmärrän täysin ajatuksen autotallin tyhjentämisestä olevan vastenmielinen...
kuusitukki, jonka halkaisija on 40 cm, ei myöskään ole kovin vaikea löytää.
ajattelen vain, että kaikki ladot/navetat jne. on rakennettu tukkeista ja jännevälejä on huomattavasti pidemmälle kuin minun 6,5 metriä.
kattoristikot ovat kuitenkin 8,5 metriä, jos muistan oikein, (päätyjen väli on 6,5)
arvaan, että kattoristikot on rakennettu 2"6, mahdollisesti 2"5 kotisahattu puutavara. joten se selittää, miksi ne ovat painuneet.
ne myös notkuvat alas itse autotallissa, ei kovin paljon, mutta sisäkatto roikkuu varmaan 5 cm keskeltä.
jos sitten kiristän kattoristikkoa kuten kuvailet, minusta tuntuu, että sisäkatto notkuu vielä enemmän?
onhan se vastenmielistä tyhjentää autotalli, mutta ehkä se on silti helpoin tie mennä.
koska kaikki kattoristikon yläpuolella pitää joka tapauksessa vaihtaa, siellä on masoniittia ja ohut ruodelaudoitus, joka sekin taipuu, kun kävelee katolla, arvaan ruodelaudoituksen olevan 25x120 kotisahattu, noin cc40-50 luulisin.
yritän ottaa vähän kuvia siitä, miltä se näyttää.
varmasti on useita ratkaisuja, joita voi käyttää.
ehkä voi esimerkiksi ostaa uudet kattoristikot ja asettaa vanhojen viereen, niin pärjää ilman, että tarvitse poistaa sisäkattoa, jonka päällä kaikki puhalluseristys on.
juu, aion kuten sanoin ottaa vähän kuvia ja laittaa esille, niin voitte auttaa minua keksiä hyvän ratkaisun
ajattelen vain, että kaikki ladot/navetat jne. on rakennettu tukkeista ja jännevälejä on huomattavasti pidemmälle kuin minun 6,5 metriä.
kattoristikot ovat kuitenkin 8,5 metriä, jos muistan oikein, (päätyjen väli on 6,5)
arvaan, että kattoristikot on rakennettu 2"6, mahdollisesti 2"5 kotisahattu puutavara. joten se selittää, miksi ne ovat painuneet.
ne myös notkuvat alas itse autotallissa, ei kovin paljon, mutta sisäkatto roikkuu varmaan 5 cm keskeltä.
jos sitten kiristän kattoristikkoa kuten kuvailet, minusta tuntuu, että sisäkatto notkuu vielä enemmän?
onhan se vastenmielistä tyhjentää autotalli, mutta ehkä se on silti helpoin tie mennä.
koska kaikki kattoristikon yläpuolella pitää joka tapauksessa vaihtaa, siellä on masoniittia ja ohut ruodelaudoitus, joka sekin taipuu, kun kävelee katolla, arvaan ruodelaudoituksen olevan 25x120 kotisahattu, noin cc40-50 luulisin.
yritän ottaa vähän kuvia siitä, miltä se näyttää.
varmasti on useita ratkaisuja, joita voi käyttää.
ehkä voi esimerkiksi ostaa uudet kattoristikot ja asettaa vanhojen viereen, niin pärjää ilman, että tarvitse poistaa sisäkattoa, jonka päällä kaikki puhalluseristys on.
juu, aion kuten sanoin ottaa vähän kuvia ja laittaa esille, niin voitte auttaa minua keksiä hyvän ratkaisun
Olen hieman utelias pyöröpuiden lujuuden suhteen minäkin. Minulla on vanha hirsitalo, jossa on huono katto, jonka toivon voivani pelastaa. Käsittääkseni pyöreä puu on vahvempaa kuin sahattu puu. Se on ikään kuin kasvanut ottamaan vastaan taivutusvoimia. Pintapuu on vahvempaa kuin sydänpuu. Pyöreässä puussa pintapuu sijaitsee siellä, missä kuorma on suurin. Puu on myös kompensoinut oksia kasvaessaan. Joten pyöreällä puulla on etuja.
Haittapuolena on, että pyöreä poikkileikkaus ei ole optimaalinen kantamaan kuormaa yhteen suuntaan. Verrattuna liimapuuhun, sisäosilla ei ole ongelmaa oksien kanssa, kuten tavallisella sahatulla puulla. Liimaliitokset eivät juurikaan lisää kantavuutta.
Haittapuolena on, että pyöreä poikkileikkaus ei ole optimaalinen kantamaan kuormaa yhteen suuntaan. Verrattuna liimapuuhun, sisäosilla ei ole ongelmaa oksien kanssa, kuten tavallisella sahatulla puulla. Liimaliitokset eivät juurikaan lisää kantavuutta.
Löysin tehtävän Suomesta, jossa pyöreän puutavaran oletetaan olevan lujuusluokassa C30, kun taas lajiteltu sahatavara on C24-luokkaa. Liimapuu luokitellaan usein L40-luokkaan. Tämä on luultavasti samaa asteikkoa, uskoisin.
mutta miten tämä voidaan sitten kääntää jonkinlaiseksi lujuuslaskennaksi?
tukki on pyöreä, ja sillä pitäisi olla etua siksi?
tukki on pyöreä, ja sillä pitäisi olla etua siksi?
Jäsen
· Västerbottens län
· 18 024 viestiä
Jos nocki on laskenut, niin sitten korkea jalka on työntänyt seinät ulos, koska hanbjälken on irronnut korkeasta jalasta ja nocken ja korkean jalan tuet painavat nyt alas sisäkattoa.
Ongelman juurisyy on luultavasti, että hanbjälken on enemmän tai vähemmän irronnut.
Katso, jos seinät pullistuvat, ja jos on niin, tue sisäkattoa ja kiristä seinät yhteen vaijerilla tai lattaraudalla tai mitä tahansa.
Protte
Ongelman juurisyy on luultavasti, että hanbjälken on enemmän tai vähemmän irronnut.
Katso, jos seinät pullistuvat, ja jos on niin, tue sisäkattoa ja kiristä seinät yhteen vaijerilla tai lattaraudalla tai mitä tahansa.
Protte
Luku on taivutus rinnakkain kuitujen kanssa. Yksikkö on MPa. Mutta ei sekään ole täysin itseään selittävä.
Jäsen
· Blekinge
· 10 117 viestiä
Ne suuruudet, joita käytetään erilaisten lujuuden, taivutusvastuksen ja hitausmomenttien arvioimiseen, suosivat korkeutta leveyden sijaan. Materiaalimäärä, joka sisältyy 30 cm halkaisijalta olevaan tukkiin, voisi riittää palkkiin, jonka mitat ovat 10x70 cm, ja jolla olisi kaksinkertainen taivutusvastus pyöreään tukkiin verrattuna. Vaakasuorassa kantavissa rakenteissa tukki ei luultavasti ole optimaalinen. On kuitenkin selvää, että tolppana käytetty tukki tarjoaa edun siinä, ettei sillä ole heikompaa taivutussuunnittelua.