Meillä on makuuhuone, jonka yläpuolella on toinen makuuhuone. Remontoimme alakertaa ja haluamme nostaa makuuhuoneen kattoa, koska se on vain 2 m.
Nykyinen välikerroksen palkki on 3550 mm pitkä ja mitoiltaan 45x190, cc-väli on 400.
Kysymykseni on: voinko sahata palkit pitkin niin, että niistä tulee mitoiltaan 45x120 ja kompensoida sen lisäämällä uusia tukia 45x120 niin, että uusi cc-väli on 200?
Sanoisin, että et voi TEHDÄ sitä. Lattian kallel on kuutio verrannollinen sääntöjen korkeuteen.
Katso laskentaperiaate alla.
Kun tekee nopean laskelman taipumasta, huomaa myös, että se on aivan liian suuri, mikä voi aiheuttaa suuria ongelmia joustavuudessa, vaikka se saattaa täyttää lujuusvaatimukset.
Voit hankkia liimapuupalkkeja 115x225 ja asettaa ne syrjälleen c/c 600 mm ja ruuviliimata lastulevyn niiden päälle. Terästä voi käyttää, mutta se on luultavasti hankalampaa ja kalliimpaa.
Voit hankkia liimapalkit 115x225 ja asettaa ne matalalle puolelle c/c 600 mm ja ruuviliimata lastulevy niiden päälle. Terästä voi käyttää, mutta se on luultavasti hankalampaa ja kalliimpaa.
Kiitos vinkistä.
Kuitenkin toivoisin, ettei tarvitsisi purkaa lattiaa tai tehdä mitään muuta yläkerrassa. Jos jätän olemassa olevan lastulevyn yläkertaan ja "vain" liimaan, kun asennan liimapalkit, antaako se riittävän vaikutuksen?
Lastulevy täytyy liimata liimapuuta vasten taipuman rajoittamiseksi. 115 mm on muuten liian huono korkeus jänneväliin nähden. Jos voit rakentaa alapuolelta rikkomatta lastulevyä, on se lähinnä käytännön ongelma. On tietenkin mahdollista vahvistaa olemassa olevia palkkeja latateräksellä molemmin puolin läpi menevillä pulteilla, mutta mitoitus pitäisi ennemminkin olla noin 10x120 mm, mikä voi olla melko hankalaa. Taipuma on suuri ongelma, ei lujuus.
Onko jollakulla toinen ehdotus siitä, mitä voisin tehdä katon korottamiseksi?
Rehellisesti sanottuna, on vain hyväksyttävä, ettet voi tehdä mitään, mikä edes etäisesti oikeuttaisi kustannuksiin ja vaivaan muutaman voitetun cm:n vuoksi.
Nosta koko talo ja korota seinää on ainoa järkevä vaihtoehto.
Nosta 400mm
Alkutaipuma: 12.5 mm verrattuna L/300 = 11.8 eli pieni ylitys mutta ei ole ongelma todellisuudessa.
Lopullinen taipuma: 21 mm verrattuna L/150 = 24 mm.
teoreettisesti se ei ole ollenkaan mahdollista. Korkeusvaatimus 1.5 mm/1kN ei täyty. Korkeus on suurin ongelma. Murtoraja ei ole lähes koskaan ratkaiseva matalissa puurakenteissa. 21 mm pitkäaikainen taipuma on myös liikaa, ellei kyseessä ole katto.
Olen samaa mieltä Justuksen kanssa siitä, että skruvlimma saattaa olla ainoa käytännöllisesti mahdollinen taloudellinen ratkaisu, se tekee todella paljon, kun saat käytännössä joukon vastaavia H-balkar.
Olen myös samaa mieltä Mikaelin kanssa, että se saattaa olla liikaa tehty vain parin senttimetrin voittamiseksi.
Onko mahdollista vahvistaa alaspäin jollakin tavalla (alakerroksen alakatossa)?
Talo on vanha kesäateljee, eli kesämökki, rakennettu vuonna 1929. Hän on tietysti laajennettu eri aikoina erilaisilla talon osilla, mikä tekee vaikeaksi nostaa yläkertaa ilman, että tarvitsisi vaihtaa kattotuoleja jne.
Teemme isomman remontin alakerrassa, missä meidän täytyy poistaa yksi seinä ja avata keittiö yhdeksi makuuhuoneeksi. Tämän yhteydessä ajattelemme, että kun kerran meillä on kaikki sisäkatot alas otettu ja olemassa oleva välipohja saatavilla, teemme mitä voimme korottaaksemme talon matalimmat osat.
Olen nyt alkanut purkaa eristystä ja huomannut, että niiden palkkien päällä, jotka olen tähän asti nähnyt, on raakapontta ja sen päällä ilmaa. Minun täytyy kutsua tänne timpuri ja mahdollisesti rakenneinsinööri.
teoreettisesti ei onnistu ollenkaan. Jäykkyysvaatimus 1,5 mm/1kN ei täyty. Jäykkyys tulee olemaan suurin ongelma. Murtoraja ei lähes koskaan ole ratkaiseva matalissa puupalkkikerroksissa. 21 mm pitkäaikaisnotkahdus on myös liikaa, ellei kyseessä ole katto.
Totta puhuen, olin aivan liian kiireinen. Jos nyt asennettaisiin poikittaispalkit, kuinka jäykkyyttä voitaisiin ottaa huomioon? Ajatellaanko fiktiivistä poikkileikkausta (taivutusjäykkyysmomenttia) vai ettei palkki ole enää vapaasti tuettu?
Ison-Britannian liitteessä EN-1995 on menetelmiä, joilla voidaan huomioida poikkipalkkien vaikutus. 22mm spånskivalla pystyt varmasti vähentämään pistemäistä kuormitusta palkkiin ~50%. Riippumatta siitä, perustaajuuden on oltava yli 8Hz, jotta voidaan soveltaa EC:n sääntöjä.
I det brittiska annexet till EN-1995 finns metoder för att tillgodoräkna sig effekten av kortlingar.
Med en 22mm spånskiva kan du säkerligen kunna sänka punktlasten på regeln med ~50%.
Onko sinulla kokemusta siitä, miten teemme Ruotsissa?
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
