Nyt istun (tai oikeastaan me) ja suunnittelen täyttä vauhtia.
Tavoitteena on kehikko-omakotitalo, jossa viihdymme, jossa on mukavia ominaisuuksia, joita voisimme arvostaa, ja joka näyttää mielellään hieman sopivan siistiltä (eli ne toiveet, jotka useimmilla on).
Mutta ketjun syy sitten... Haluan, että se, mitä suunnittelen ja piirrän, on mahdollista rakentaa, ja mieluiten järkevän työpanoksen ja kustannusten avulla. Eli hyviä ja toimivia ratkaisuja.
Aloitan siis ketjun kysymyksellä nyt, mutta lisään aivan muita pohdintoja ajan myötä.
Sitten mielestäni ketjun tulisi olla avoin kenelle tahansa, jolla on tämän tyyppisiä rakennuspohdintoja, lisätä omia kysymyksiä, jos ette halua aloittaa omia ketjuja.
OK, aloitan siis asialla, jota pohdin hieman.
Puutuoteteollisuuden verkkosivuilta löytyy liitetty taulukko väli- ja kantavalle (sisustus)seinälle, joka tukee keskeltä.
Tässä taulukossa näyttää siltä, että maksimitalon leveys olisi jossain 6-7 metrin välillä. Mutta mielestäni se ei voi olla oikein, koska "kaikilla" talokatalogeilla on malleja, joiden leveys on 8 metriä (usein) ja joskus jopa 10 metriä.
Mikä mättää? Onko puutuoteteollisuuden taulukko liian varovainen ja konservatiivinen, vai käyttävätkö talovalmistajat sellaista hiilikuitupuuta, josta olen kuullut (tulevaisuudessa...
)
edit: ja sitten kuva vielä ....
Tavoitteena on kehikko-omakotitalo, jossa viihdymme, jossa on mukavia ominaisuuksia, joita voisimme arvostaa, ja joka näyttää mielellään hieman sopivan siistiltä (eli ne toiveet, jotka useimmilla on).
Mutta ketjun syy sitten... Haluan, että se, mitä suunnittelen ja piirrän, on mahdollista rakentaa, ja mieluiten järkevän työpanoksen ja kustannusten avulla. Eli hyviä ja toimivia ratkaisuja.
Aloitan siis ketjun kysymyksellä nyt, mutta lisään aivan muita pohdintoja ajan myötä.
Sitten mielestäni ketjun tulisi olla avoin kenelle tahansa, jolla on tämän tyyppisiä rakennuspohdintoja, lisätä omia kysymyksiä, jos ette halua aloittaa omia ketjuja.
OK, aloitan siis asialla, jota pohdin hieman.
Puutuoteteollisuuden verkkosivuilta löytyy liitetty taulukko väli- ja kantavalle (sisustus)seinälle, joka tukee keskeltä.
Tässä taulukossa näyttää siltä, että maksimitalon leveys olisi jossain 6-7 metrin välillä. Mutta mielestäni se ei voi olla oikein, koska "kaikilla" talokatalogeilla on malleja, joiden leveys on 8 metriä (usein) ja joskus jopa 10 metriä.
Mikä mättää? Onko puutuoteteollisuuden taulukko liian varovainen ja konservatiivinen, vai käyttävätkö talovalmistajat sellaista hiilikuitupuuta, josta olen kuullut (tulevaisuudessa...
)edit: ja sitten kuva vielä ....
Hei Mikael_L
Luulen, että tuo luettelo on per enimmäispituus yhdessä kappaleessa eli jos sinulla on välipohja, joka on 11 metriä leveä, voit ottaa sen kahteen osaan, yksi 7 metriä ja toinen 4m esim. riippuen missä kantavat seinät alakerrassa ovat.
Ystävällisin terveisin Jawen
Luulen, että tuo luettelo on per enimmäispituus yhdessä kappaleessa eli jos sinulla on välipohja, joka on 11 metriä leveä, voit ottaa sen kahteen osaan, yksi 7 metriä ja toinen 4m esim. riippuen missä kantavat seinät alakerrassa ovat.
Ystävällisin terveisin Jawen
Moderator
· Stockholm
· 56 254 viestiä
Voidaan myös saavuttaa pidempi jänneväli yhdistämällä tavallisia parruja poikittaisten liimapuusta tai teräksestä valmistettujen palkkien kanssa. Sen ei tarvitse olla paksumpaa sen vuoksi. Palkit voidaan upottaa lattiarakenteeseen.
Että on mahdollista asettaa välikatto yli 9 metrin pituiseksi, sydänseinä keskellä ymmärrän, siitähän on kai satoja katalogitaloja todisteena. Minut yllätti tämä taulukko puuoppaan mukaan.
Vai onko niin, että katalogitalovalmistajat siirtyvät käyttämään jopa 270 ja jopa 300 mm kokoisia vaakapalkkeja tai alkavat käyttää epätavallisia kertopalkkeja tai liimapalkkeja. Tai ehkä, kuten hempularen ehdottaa, upottavat useampia kantavia palkkeja liimapuupalkkien muodossa näkymättömästi kattopalkkien sisään.
Tietääkö joku?
Vai onko niin, että katalogitalovalmistajat siirtyvät käyttämään jopa 270 ja jopa 300 mm kokoisia vaakapalkkeja tai alkavat käyttää epätavallisia kertopalkkeja tai liimapalkkeja. Tai ehkä, kuten hempularen ehdottaa, upottavat useampia kantavia palkkeja liimapuupalkkien muodossa näkymättömästi kattopalkkien sisään.
Tietääkö joku?
Täytyy myöntää, että en minäkään oikein ymmärrä, mitä taulukko tarkoittaa. Esimerkiksi BKR:ssä ei ole puun lujuusmerkintää, joka vastaisi C14 tai C24. (Se on luultavasti jokin lastulevyn merkintä?) Puun lujuusmerkinnät alkavat K:lla.
Jos on vain yksi palkki (yhdessä kappaleessa tai jatkettuna suoraan keskituen yli), kuten piirros näyttää (kolmella tuella), on luultavasti epätodennäköistä, että annetut mitat täyttävät enemmän annettuja jännemittoja ottaen huomioon taipuman/saggingin, jota suunnittelijat ovat käyttäneet mitoituksessa. Ja se voidaan myös lukea + että he ovat lisänneet taipumavaatimuksen L/200:aan. (Normaalisti L/400.) Eli jännevälillä esim. 4 metriä sallitaan maksimitaipuma tukien välillä 1 cm normaalisti. Taulukon edellytysten mukaan he ovat puolittaneet sen 0,5 cm:iin.
Mutta toki on mahdollista rakentaa leveämpiä taloja kuin 7 metriä ilman poikittaistukia lattiassa. Tukipiste keskellä (tai niin lähellä kuin mahdollista) antaa 4,5 metriä jännevälillä kummallakin puolella keskituen kohdalla 9 metriä leveään taloon (sisämitta miinus 2x5 cm tukipisteitä varten). Jänneväli 4,5 m ja cc-etäisyys 60 cm ei ole kohtuuton edellyttäen, että taipumavaatimukset eivät ole normaalia korkeammat (maksimikuormituksessa, jota harvoin käytetään 100 %:sti), toisin sanoen 11,25 mm pelkässä palkissa.
Mutta... jos lattiakehikko tehdään levypeitteellä, voidaan ottaa huomioon paksuus (yleensä 22 mm lattialastulevy) siinä mielessä, että neutraali kerros siirtyy ylöspäin, kun otetaan huomioon yhteistoiminta. (Sitten täytyy ensin laskea uusi poikkileikkaus (palkki + 60 cm 22 mm lastulevy) Steinersin lauseella uuteen taivutusvastukseen.) Ja tietenkin levyn tulee olla ruuvattu tai liimattu kiinni palkkeihin.
Voi myös pienentää palkkien cc-etäisyyttä vähentääkseen kuormitusaluetta/palkkia niin, että kukin palkki kuormittuu vähemmän.
Lisäksi voi työskennellä puun laadun kanssa ja valita korkeimman mahdollisen, jos saatu taivutusvastus ei riitä.
Vasta kun nämä kolme mahdollisuutta on käytetty täysimääräisesti, voidaan harkita muita toimenpiteitä. Kertopalkkeja on mainittu. (Ontelolaatat ovat kevyitä ja vahvoja.) Myös Marsonite-rakennusjärjestelmä I-palkilla, jossa laipat ovat puuta ja sydän kovaa puukuitulevyä, voi olla vaihtoehto. Jos tämä ei riitä, on mahdollista lisätä palkkien kantavuutta muilla keinoilla. Esim. jännittimen käyttö. Vaihtaminen materiaaliin, jossa on sallittu suurempi jännitys (lue: teräs), voi myös olla mahdollisuus.
Ei ole siten mitään estettä piirtäjälle vapaasti suunnitella kuinka leveä talon runko tahansa (kohtuullisissa rajoissa). Suunnittelija voi useimmissa tapauksissa selvitä kantavuusvaatimuksista ilman suurempia ongelmia. Puhdasta utopiaa on vaikeampi tyydyttää. Kuten erittäin leveä talon runko ilman kantavaa väliseinää, palkkia ja pylvästä jne. Mutta sekin on mahdollista. Se riippuu vain siitä, millä edellytyksillä suunnittelija saa työskennellä.
_____________________
Byggaren
Jos on vain yksi palkki (yhdessä kappaleessa tai jatkettuna suoraan keskituen yli), kuten piirros näyttää (kolmella tuella), on luultavasti epätodennäköistä, että annetut mitat täyttävät enemmän annettuja jännemittoja ottaen huomioon taipuman/saggingin, jota suunnittelijat ovat käyttäneet mitoituksessa. Ja se voidaan myös lukea + että he ovat lisänneet taipumavaatimuksen L/200:aan. (Normaalisti L/400.) Eli jännevälillä esim. 4 metriä sallitaan maksimitaipuma tukien välillä 1 cm normaalisti. Taulukon edellytysten mukaan he ovat puolittaneet sen 0,5 cm:iin.
Mutta toki on mahdollista rakentaa leveämpiä taloja kuin 7 metriä ilman poikittaistukia lattiassa. Tukipiste keskellä (tai niin lähellä kuin mahdollista) antaa 4,5 metriä jännevälillä kummallakin puolella keskituen kohdalla 9 metriä leveään taloon (sisämitta miinus 2x5 cm tukipisteitä varten). Jänneväli 4,5 m ja cc-etäisyys 60 cm ei ole kohtuuton edellyttäen, että taipumavaatimukset eivät ole normaalia korkeammat (maksimikuormituksessa, jota harvoin käytetään 100 %:sti), toisin sanoen 11,25 mm pelkässä palkissa.
Mutta... jos lattiakehikko tehdään levypeitteellä, voidaan ottaa huomioon paksuus (yleensä 22 mm lattialastulevy) siinä mielessä, että neutraali kerros siirtyy ylöspäin, kun otetaan huomioon yhteistoiminta. (Sitten täytyy ensin laskea uusi poikkileikkaus (palkki + 60 cm 22 mm lastulevy) Steinersin lauseella uuteen taivutusvastukseen.) Ja tietenkin levyn tulee olla ruuvattu tai liimattu kiinni palkkeihin.
Voi myös pienentää palkkien cc-etäisyyttä vähentääkseen kuormitusaluetta/palkkia niin, että kukin palkki kuormittuu vähemmän.
Lisäksi voi työskennellä puun laadun kanssa ja valita korkeimman mahdollisen, jos saatu taivutusvastus ei riitä.
Vasta kun nämä kolme mahdollisuutta on käytetty täysimääräisesti, voidaan harkita muita toimenpiteitä. Kertopalkkeja on mainittu. (Ontelolaatat ovat kevyitä ja vahvoja.) Myös Marsonite-rakennusjärjestelmä I-palkilla, jossa laipat ovat puuta ja sydän kovaa puukuitulevyä, voi olla vaihtoehto. Jos tämä ei riitä, on mahdollista lisätä palkkien kantavuutta muilla keinoilla. Esim. jännittimen käyttö. Vaihtaminen materiaaliin, jossa on sallittu suurempi jännitys (lue: teräs), voi myös olla mahdollisuus.
Ei ole siten mitään estettä piirtäjälle vapaasti suunnitella kuinka leveä talon runko tahansa (kohtuullisissa rajoissa). Suunnittelija voi useimmissa tapauksissa selvitä kantavuusvaatimuksista ilman suurempia ongelmia. Puhdasta utopiaa on vaikeampi tyydyttää. Kuten erittäin leveä talon runko ilman kantavaa väliseinää, palkkia ja pylvästä jne. Mutta sekin on mahdollista. Se riippuu vain siitä, millä edellytyksillä suunnittelija saa työskennellä.
_____________________
Byggaren
Yksikerroksinen talomme, jossa on tasakatto (4 asteen kaltevuus) ja rantavaja, ei sisällä kantavia sisäseiniä, palkkeja tai pilareita. Meillä on kertopalkkeja (miksi ne ovat hämäriä Mikael?), pisimmät ovat 11 metriä. Sisäseinät ovat teleskooppiseiniä kestämään lumen aiheuttamaa painumaa. Kaikkien kertopalkkien hinta oli 76.000:-, mutta silloin asuinrakennuksen rakennusala on 235 neliömetriä ja rantavajan 50 neliömetriä. Ei kovin kallista mielestäni, kun ajattelee mitä koko talo maksaa. Olemme erittäin tyytyväisiä, talo on sellainen "sopivan viileä", kuten Mikael kaipaakin.
Ilmeisesti ollaan siirtymässä C-luokitukseen sen sijaan. Periaatteessa sama asia, mutta "K" vaihdetaan "C" ja joissain tapauksissa numero muuttuu myös vähän. Katso:imported_Byggaren sanoi:
http://www.sp.se/sv/about/press/releases/Sidor/Press20061228.aspx
erityisesti viimeisen otsikon alla.
Ei se ollut oikea sana, jota käytin, tarkoitan luultavasti epätavallisia palkkeja, tyyliin ...Hemmakatten sanoi:
Mutta juuri tänään olen ollut yhteydessä Sweliteen koskien Masonite-palkkeja, tai niitä kutsutaan luultavasti myös kevytrakenteiksi, joten ilmeisesti en ole niin pelästynyt epätavallisista tavaroista kuitenkaan...
Mitä teleskooppiseinät ovat?
Onko teillä kotisivua tai jotain sellaista? Missä voisin nähdä, miltä talonne näyttää, ja ehkä myös rakennusvaiheessa?
Olisi mukavaa saada inspiraatiota sopivan coolista talosta...
Katselin rakennuspiirustuksia kaverin rakennusprojektista. Talon mitat ulkopuolella = 8,9 metriä, välipohja riippuu palkkikengistä ja on liimapuu dimensioltaan 42x225. Jännevälin tulisi siis olla noin 8,3 metriä.
Kantava ydinseinä keskellä.
Kuitenkin yläparvi on enemmänkin makuuparvi, jossa on vain noin 1/2 metriä kattoon ulkoseinän kohdalla ja noin 38° kattokulma. En tiedä, vaikuttaako se, miten lasketaan kuormitus, kantavuus ja taipuma.
Teleskooppiseinillä tarkoitan sisäseiniä, jotka eivät ole kiinni katossa, vaan sisäkaton ja seinän välissä on muutaman sentin rako. Tämä on tarkoitettu kestämään lumikuormaa. Todennäköisesti niillä on jokin muu nimitys ammattikielessä, mutta olen melko varma, että kirvesmiehet käyttivät samaa ilmaisua.
Ei ole kotisivua, mutta liitän pari kuvaa.
Ei ole kotisivua, mutta liitän pari kuvaa.
Joten talvella rako pienenee, kun lumi painaa?Hemmakatten sanoi:
Jos nyt ymmärsin oikein.
Kyllä, juuri niin. Katossa on kiinni U-profiili, joka kulkee alas seinän sisällä. Tavallisesti kattolista on kiinnitetty kattoon (sen sijaan että se olisi seinässä) niin, että rakoa ei näy.
Aha! Ymmärrän. Mutta silloin Boverket on jäljessä standardeissaan. Siellä ei ole vielä C:tä nähtävissä niin kauan kuin tiedän, elleivät ole juuri päivittäneet BKR:ää.jon_h sanoi:
Lisää ja korkeampia luokkia linkin mukaan, kirjoittaa SP. Hm... ehkä uusi puutavara sitten myös? Mistä? Konstruktionsvirke on yleensä kuusta. Enemmän tai vähemmän oksaista. Ainoa täysin oksaton puu mikä meillä on Ruotsissa on mänty ja silloin vain sydänydin. 'Dört'-kallista tulisi olemaan rakentaa taloja sillä
_______________
Byggaren
Okidoki. Jatkan sitten seuraavalla kysymyksellä samalla tavalla.
Parvekkeen rakentaminen toisen talon osan päälle kutsutaan usein riskirakenteeksi. Silti monet talovalmistajat rakentavat taloja tällä tavalla. Katso kuvia esimerkkeistä Myresjöhus ja Floods trähus.
Kysymys kuuluu, miten varmistetaan tämän tyyppinen rakenne.
Parvekkeen rakentaminen toisen talon osan päälle kutsutaan usein riskirakenteeksi. Silti monet talovalmistajat rakentavat taloja tällä tavalla. Katso kuvia esimerkkeistä Myresjöhus ja Floods trähus.
Kysymys kuuluu, miten varmistetaan tämän tyyppinen rakenne.
