Vanha autotallini, joka on nyt muutettu asuintilaksi, on todellinen rumilus. Autotallissa oli aiemmin soralattia ja se seisoo pylväillä rakennuspiirustuksen mukaan. Suoraan soran päälle on karkea valettu maanvarainen laatta. Yhdessä autotallin osassa, joka on harrastetila, on laitettu masoniittia (uskoakseni) suoraan laatan päälle ja sitten muovimatto sen päälle. Karkeasti valettu laatta on myös kallellaan. Muualla autotallissa, joka on harrastetila ja kylpyhuone, on rakennettu koolattu riskirakenne 5-10 cm mineraalivillalla eristettynä. Näyttää siltä, että kosteuden kanssa ei ole ongelmia.
Suunnitelma on nyt laajentaa autotalli sivusuunnassa, ja silloin ajattelin rakentaa kunnon maanvaraisen laatan, jossa on upotettu lattialämmitys. Ja silloin harkitsen tehdä jotain myös harrastetilan lattialle. Oleskelutilan + kylpyhuoneen otan myöhemmin käsittelyyn, jotta voin hyödyntää korjaus- ja huoltotyötä verotuksessa ja koska minulla ei ole minkäänlaista halua remontoida kylpyhuonetta tällä hetkellä. Ideani on joka tapauksessa laittaa EPS-betonia eristeeksi eristämättömän laatan päälle ja sitten levittää itsetasoittuva tasoite lattialämmityksen päälle, ja sitten laatoittaa koko kokonaisuus niin, että saadaan yhtenäinen laatoitettu pinta.
Onko tämä hyvä idea? Vai tuleeko ongelmia jossain? Ja paljonko se kuluttaa energiaa hukkaan, oletan että voin laittaa maksimissaan 10 cm EPS-betonia. Ja kestääkö EPS-betoni + itsetasoittuva tasoite auton ajamista sen päälle (uuden osan pitäisi ehkä toimia autotallina).
Osittain vaikuttaa siltä, että energiankulutuksen kasvu on merkityksetön. Ehkä korkeintaan 10-15 % kasvu energiankulutuksessa talon pienemmässä osassa. Lisääntyneen mukavuuden vuoksi se on helposti sen arvoinen.
Pahempaa on kosteusvaurioiden riski. Luultavasti on pakko antaa ammattilaisen arvioida tämä.
EPS ei ole ongelma valaa itse. Se on hieman "sotkuista" kaikkien styroxpallojen kanssa, jotka lentävät ympäriinsä. Foorumilla puhutaan usein siitä, että valetaan mieluummin lekakuulilla, jolloin betonimyllyyn sekoitetaan erä betonia/sementtiä ja lisätään lekakuulia. Halvempaa ja helpompaa tehdä suuria määriä.
Itse ajattelen nyt, että EPS on joko kätevää pienempiin projekteihin, kuten kylpyhuoneisiin, jos tekee itse, tai vaihtoehtoisesti ostaa sekoitettuna firmalta, jolla on oikeat koneet suuriin töihin. Muuten olisin harkinnut lekamallia ja vuokrannut ison betonimyllyn.
Muista tehdä liikuntasauma pehmeällä saumalla, missä laatat kohtaavat, jotta se ei halkeile, jos ne liikkuvat hieman eri tavalla. Sekoita EPS Cement itse 100 litran tynnyrissä porakoneella ja vispilällä.
Fiksu, en ollut ajatellut sitä. Kun käyttää tavallista neliönmuotoista klinkkeriä, on erinomaista laittaa sauma siihen. Tämä ny EPS-betongi josta annoit vinkkiä, vaikuttaa myös mielenkiintoiselta. Kuinka paljon parempi se on kuin "tavallinen" EPS-betongi?
Olen puhunut tästä kokeneen suunnittelijan kanssa, joka pitää ideaa järkevänä, ja että hieman huonompi eristys ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia lisääntyneenä energiankulutuksena eikä pitäisi olla suurta riskiä epäsuotuisalle kosteuden siirtymiselle.
Sen sijaan olen tarkistanut, mitä EPS-betoni maksaa, ja se näyttää olevan 5 kertaa kalliimpaa kuin tavallinen solumuovi. Eli 5000 kr/kbm EPS-betonia ja 1000 kr/kbm tavallista EPS:ää. Samalla, kun tavallinen solumuovi eristää kaksi kertaa paremmin. Ja takkahuoneeseen + autotallin osaan tarvitaan noin 5 kbm eristystä. Mikä merkitsee 20000 kr kustannuseroa. Joten olen alkanut miettiä, että purkaisin vanhan betonilaatan ja valaisin uuden solumuovin päälle. Koska kyseessä on noin 25 neliömetriä, epäilen, että voin hoitaa sen viikonlopun aikana vuokratulla piikkauskoneella. Koska olemme kuitenkin valamassa uutta laattaa viereen, ei pitäisi tuoda valtavasti lisätyötä valaa uusi laatta myös autotalliin.
Kysymys on vain, kuinka tämä sopii yhteen olemassa olevan rakenteen kanssa. Suunnittelija piti hyvänä ideana olla kaivamatta enempää, koska se voi vaikuttaa pylväisiin, joilla autotallin osa on rakennettu. Ja kuinka käsitellään se 2½" x 6" palkki, joka pitää rakenteen yhdessä pylväiden välillä? Eihän sitä halua valaa betoniin, mutta betonilaatta tulee kuitenkin ylittämään palkin tason.
Kommentit, neuvot ja vinkit otetaan kiitollisina vastaan.
Ongelma on ratkennut siten, että säädämme suunniteltua lattiakorkeutta alakerrassa 12,5 cm alaspäin. Karkeavaletun betonilaatan päälle asennamme platon (tuuletetuilla sokkeleilla), solumuovia, uritettuja lastulevyjä ja lattialämmityksen sekä puuparkin. Siten saamme noin 10 cm solumuovia.
Mietin tätä vähän tarkemmin ja olen mitannut tarkemmin... Rumassa autotalliosassa, joka on 14 m2, tulee 13 cm EPS-betonia + 2 cm tasoitemassaa. Yhteensä se tekee 1,8 kuutiota EPS-betonia, a 5000 kr/kuutiometri. Samaan aikaan isodrän maksaa noin 2000 kr/kuutio. Enkö voisi silloin laittaa 10 cm kerroksen isodrän-levyjä olemassa olevan betonilattian päälle ja sitten valaa 3 cm EPS-sementtiä sekä 2 cm tasoitemassaa?
Näen siinä kolme etua - isodränin lambda-arvo on 0,04, mikä on kaksin verroin parempi kuin EPS-betonin. Sitten se maksaa alle puolet. Ja se on helpompi käsitellä.
On joitakin ongelmia viimeisimmässä ehdotuksessa: Kuinka paksu on betonilaatta? Mahdollisesti täytyy ensin tasoittaa, mikä tekisi tästä vaihtoehdosta kalliimman ja monimutkaisemman. En usko, että on olemassa EPS-sementin valmistajaa, joka suosittelee asettamaan sen kerrokseksi EPS:n päälle. Sen sijaan voidaan käyttää sparkroppar, jos halutaan vähentää EPS-sementin määrää. Tässä tapauksessa eristyksen parantuminen on pieni EPS-sementillä EPS:n päällä. Ehkä yhtä hyvä sementti ilman EPS-kuli?
En tiedä kuinka karkea levy on, tällä hetkellä se on vinyylimaton alla. Mutta yksi pääsyistä siihen, että ajattelin käyttää EPS-sementtiä, on se, että levy on kallellaan, joten ei voi asentaa levyjä suoraan koko pinnalle. Uskon, että suurin osa levystä on sileä. Ehkä voidaan valaa osa siitä?
On mahdollista, että voitaisiin käyttää tavallista betonia. Kun ajattelen sitä, niin se on varmaankin hyvä idea, koska voin jättää tasoitemassan pois. Eli asetetaan isodränkilvet, sitten asennetaan raudoitusverkko, kiinnitetään lattialämmitysputki siihen ja sitten valetaan kerralla.
Ajatus käyttää isodränia sipaiseina on hyvä, sillä voin kaataa EPS-sementtiä ja sitten painaa niin paljon isodränia kuin mahdollista siihen.
Heidän mielestään on huono idea käyttää Isodränia säästöblokkeina, se voi lisäksi vahingoittaa isodränin toimintaa.
Sen sijaan he katsovat, että on hyvä idea laittaa isodrän olemassa olevan betonin päälle ja valaa 5 cm betonikakku päälle, mutta heidän mielestään parempi ratkaisu olisi piikata lattia ja laittaa isodränia suositellulla paksuudella. He suosittelevat 95 kPa isodränlevyjä.
Täytyy vain tarkistaa tämä suunnittelijalta. Kuulostaa siltä, että tämä voi olla edullisempi ratkaisu kuin EPS-betoni.
Betonilevy on noin 5 cm paksu isodränen päällä, mikä on oikeastaan alakanttiin betonilaatalle. Voinko kompensoida pienempää paksuutta lisäämällä raudoitusta betonissa? Esim. käyttämällä kaksinkertaisia raudoitusverkkoja.
Pitkällä aikavälillä voin odottaa noin 1 mm muodonmuutosta isodränessä.
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.
