Diffuusiosuoja, ullakko autotallin yläpuolella?

[Steeldragon]

Olen rakentamassa kaksoisautotallia, jonka yläosassa on parvi. Parvi toimii vierashuoneena, jossa on tilaa sohvalle ja TV:lle, sekä säilytystilaa.

Rakennuksen seinissä on 120+45 eristys ja katossa 220. Kerrokset on sitten erotettu välikerroksella ja eristyksellä, joka on 195 mm. Parvi saa ylläpitolämmityksen ilmalämpöpumpulla noin 15 asteeseen ja joskus korkeammalle, jos joku on siellä. Itse autotallia ei ole suunnitteilla lämmittää, vaan se saa lämmön vuotona autoista ja siitä lämmöstä, joka onnistuu laskeutumaan parvelta.

Tarvitsenko parven muovittamisen diffuusiosulkua varten?
Pitäisikö koko autotalli muovittaa? Vai onko tyhmää laittaa muovia autotalliin, jota ei lämmitetä suoraan?

Lisäajatuksia:
Asennusohjeissa, jotka koskevat mäntylattiaa, jonka aion laittaa parvelle, lukee, että lattian alle pitäisi asentaa "ikäkestävä muovi". Pitäisikö minun laittaa se, vaikka parvelle ei tulekaan diffuusiosulkua?

Kiitollinen kaikista näkemyksistä, joita voitte antaa minulle! Pidän hieman päätäni kiinni tämän asian suhteen...

 

[sunnis]

Niin paljon eristystä, sinun täytyy muovittaa kaikki huolellisesti, jotta se on tiivis, muuten on suuri riski, että eristyksessä tapahtuu kondensoitumista.

Sitten joku kirjoittaa varmaan, että sitä ei tarvita, jos aiotte pitää autotallin lämmittämättömänä.

 

[Steeldragon]

Ja med så mycket isoleringen så måste du plasta allting noga så det blir tätt, annars är det stor risk att du får kondenseringen i isoleringen.

Sen kommer väl någon skriva att det inte behövs om ni ska ha garaget ouppvärmt.

Kiitos vastauksesta!

Pitäisikö minun myös plastoida lämmittämätön autotallin osa, vai ainoastaan ullakko?

 

[sunnis]

Kiitos vastauksesta!

Pitäisikö minun myös muovittaa lämmittämätön autotalliosa, vai vain parvi?

Mielestäni kaiken pitäisi muovittaa, välipohja, katto ja kaikki seinät. Muovita limityksellä ja teippaa saumat huolellisesti. Täydellistä 120+45:lla, jolloin asetat muovin 120 regelin päälle ja sitten asennat 45mm asennuskerroksen, optimaalisin tapa käyttää diffuusiosulkua, koska se ei turhaan rikkoudu levyjen/kaapeleiden kautta sähköön ja kaikkeen muuhun, joka kulkee asennuskerroksen läpi.

Et halua, että lämmin ja kostea ilma autoista kulkee pintakerrosten läpi ja lopulta tiivistyy eristeeseen.

Varmista myös tehokas ilmanvaihto, mitsubishi VL-100 on aika fiksu juttu autotallille/parvelle. Autotalliin käy muuten hyvin pieni pax tuuletin tai useita venttiilejä.

 

[Steeldragon]

Kiitos vinkistä!
Aion tutkia VL-100 ja katsoa, voisiko se ehkä olla jotain.

 

[justusandersson]

Kosteus rakennuksissa on monimutkainen asia. On olemassa joitakin perustavanlaatuisia fysikaalisia suhteita, joista voidaan lähteä liikkeelle. Kosteus on kolmessa eri olomuodossa, kiinteä (jää), nestemäinen (vesi) ja kaasumainen (vesihöyry). Ilman kyky sitoa kosteutta vesihöyryn muodossa on lämpötilariippuvainen, mitä lämpimämpi ilma on, sitä enemmän vesihöyryä se voi sitoa. Kun lämmin ilma jäähdytetään, osa vesihöyrystä muuttuu nestemäiseksi, eli vedeksi. Tätä kutsumme kondensoimiseksi. Ajatus höyrysulkujen (diffuusiosulut ovat sama asia) käytöstä rakennuskonstruuktioissa on estää kondensoituminen eristekerroksessa. Tällaisen riskin syntyminen edellyttää, että sisäilma on lämmin (suuri määrä sitoutunutta vesihöyryä) ja että ulkoilman ja sisäilman välillä on merkittävä lämpötilanero. Hyvä periaate on, ettei käytetä höyrysulkuja rakennuksissa, jotka eivät ole pysyvästi lämmitettyjä talvikaudella. Jos sisäilma on aina lämpimämpi kuin ulkoilma (paitsi kesän helteet), ei höyrysulun käyttö johda ongelmiin, vaikka siitä ei olisikaan hyötyä. Toisaalta, jos on olemassa riski, että ulkoilma pitkään on lämpimämpää kuin sisäilma, höyrysulut voivat johtaa kondensoitumiseen väärällä puolella.

Missään olosuhteissa ei pidä varustaa rakennusosan molempia puolia höyrysululla ilman ilmanvaihtomahdollisuutta.

 

[Steeldragon]

Jos sisäilma on aina lämpimämpää kuin ulkoilma (lukuun ottamatta kesän korkeita lämpötiloja), ei höyrynsulun käyttämisestä aiheudu ongelmia, vaikka siitä ei olekaan hyötyä.

Kiitos yksityiskohtaisesta vastauksesta!
Se, mitä tulkitsen lainaamastasi tekstistä, on, että höyrynsulku on tarpeeton minun tapauksessani?

Jos käytämme lämpöpumppua, kuten suositeltiin muutamissa aiemmissa viesteissä, ja käytämme sitä tilan viilentämiseen kesällä, voi ulkoilma hyvinkin olla lämpimämpää kuin sisäilma.

Mutta eikö tämä koske kaikkia rakennuksia, joissa on jonkinlainen lämpö/viilennyspumppu?

 

[justusandersson]

Se on yleistä, että kesällä ulkona on lämpimämpää kuin sisällä. Kuitenkin kyseessä ovat pienet lämpötilaerot ja lyhytaikaiset olot, eikä niistä yleensä tarvitse huolehtia.

Kun on kyse autotallistasi, voit varustaa seinät ja katon höyrysululla, joka ei kuitenkaan tule olemaan erityisen hyödyllinen, mutta sen voi myös jättää tekemättä. Kuitenkin rakenteelle autotallin ja ullakon välillä ei saa laittaa muovia molemmin puolin. Se voi aiheuttaa ongelmia.

 

[sunnis]

Kiitos perusteellisesta vastauksesta!
Se, mitä tulkitsen lainaamastasi tekstistä, on että höyrysulku on tarpeeton minun tapauksessani?

Jos käytämme lämpöpumppua kuten aiemmissa viesteissä suositeltiin, ja käytämme sitä tilan jäähdyttämiseen kesällä, niin ulkoilmahan voi hyvin olla lämpimämpi kuin sisäilma.

Mutta eikö tämä päde myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on jonkinlainen lämpö/jäähdytyspumppu?

Kysymys on mihin haluaa säästää? Muovi, teippi eivät ole erityisen kalliita ja muovin asennus ei ole erityisen aikaa vievää myöskään. Sitten rakennus on oikein tehty eikä tarvitse olla huolissaan siitä, että eristyksessä muodostuu kosteutta.

 

[justusandersson]

Ei voi sanoa, että rakennus on oikein toteutettu, jos käytetään höyrysulkua ottamatta huomioon lämmitys- ja lämpötilaolosuhteita. Ongelma on monimutkainen ja vaatii syvällisempää tietoa rakennusfysiikasta.

 

[sunnis]

Ei voi sanoa, että rakennus on oikein tehty, jos käytetään höyrysulkua ilman huomiota lämmitys- ja lämpötilasuhteisiin. Ongelma on monimutkainen ja vaatii syvällisempää tietoa rakennusfysiikasta

Autotallissa pitää olla höyrysulku. Aika yksinkertaista. Rakennuksessa on osittain lämmitettyjä tiloja ja ajoneuvojen tulee voida haihtua vapaasti autotallissa. Jos sitten on 200mm eristys seinissä, niin se ei ole oikein tehty, jos muovi jätetään pois.

 

[justusandersson]

Yritän esittää periaatteellisen ajattelutavan. Byggahus-ketjuilla on monia lukijoita.

Lämmittämättömät tilat (riippumatta mihin niitä käytetään) eivät tarvitse höyrysulkua, joissakin tapauksissa se voi olla suorastaan sopimaton. Lämmittämättömässä autotallissa auton kosteus ei muutu vesihöyryksi ilmassa, sillä se vaatii lisälämpöä. Välikatto tilassa, jossa ulkoseinät ja katto on varustettu höyrysululla, ei tulisi sisältää höyrysulkua. Erityisesti siinä ei tulisi olla muovia sekä ylä- että alapuolella.