Sitten on aika purkaa palomuuri/tukimuuri kahdelle savupiipulle talossa. Tukimuurin sijaan asennetaan 115x180 mm liimapuupilari tiiviisti savupiipun viereen. (Ehkä valitsen sen sijaan vastaavan HEB-palkin saadakseni muutaman senttimetrin suuremman oviaukon sivusuunnassa ja korkeussuunnassa).
Vanha tiiliseinä, jossa punainen rasti merkinnällä, ympäröivät putket ja puiset seinäpaneelit. Seinässä näkyy kulunut maali ja paljaat tiilet.

Kysymykseni on, tarvitaanko vaakapalkin kiristämistä ulkoseinää vasten antamaan riittävä tuki savupiipulle? Ulkoseinän runko koostuu 75x230 mm raakapontista, kun voima jakautuu vähintään 3-4 kpl yli.
Rakennuksen seinän leikkaus, jossa tiiliseinä ja punainen palkki, joka esittää kannatinjärjestelmää ja mahdollisia muutoksia muurauksen yhteydessä.
 
Tarkoitatko, että sen pitäisi ottaa kuorman vaakasuoraan savupiipusta?

Jos näin on, olisin tukenut ja sitten valanut rakenteet yhteen.
 
Ei saa asettaa kantavia puurakenteita savupiippua vasten, joten valitse teräsvaihtoehto.
 
Miksi se pitäisi jännittää?

Todennäköisesti hormista puuttuu vaakasuuntaista kuormitusta.
 
MathiasS on luultavasti oikeassa. On todennäköisempää, että siinä on ollut kamiina.
 
Kiitos vastauksista kaikille. En näe mitään suoranaista syytä vaakakuormitukseen tutkiessani talon runkoa, jännitys taas oli tarkoitettu vakaannuttamaan savupiiput, koska tiilien välinen laasti oli alkanut rapautua. Savupiiput ovat imeneet kosteutta ja talo on ollut pidemmän aikaa ilman lämmitystä.

Vaikka suosisin puuta rakennusmateriaalina, päätös tehdään HE200B teräspalkeista (ylikokoiset). 12 m noin 10 000 kruunua, mikä riittää kolmeen vaihtoon. Näitä ei tarvitse esikääntää, koska ne kestävät suunnittelijan mukaan pitkäaikaisen kuormituksen. Päätän myös välttää pingoitusta, joka oli tämän foorumiviestin aiheena, koska kuormitus on jo ennestään suuri ulkoseinällä, mikä muuten saattaisi luhistua ja välittää voiman yläkertaan ei-toivotulla tavalla. Jäljellä on enää valita sopiva palkkilaji pystytolpille (kaksi tukea jokaista aukkoa varten) sekä rakentaa jalat, jotka jakavat voiman mahdollisimman hyvin tukipisteessä.
 
Muutamia kuvia suunnitellun rakenteen luonnoksesta. Yläkertaan tulee myös samanlainen vaihto, joten pylväiden mitoitus on sen mukainen.

Mallinnus punaisista ja keltaisista kantavista palkeista, osoittaa rakennuksen suunnitellun rakenteen luonnoksen. Punainen teräspalkki pultilla kiinnitettynä vihreään puupalkkiin, esimerkki suunnitellusta rakenteesta. Teräspalkin rakenne luonnosteltuna, pultti liitoksessa. Esimerkki suunnitellusta rakennelmasta, käytetään myös yläkerrassa.
 
Siitä tulee melko ilkeät pistekuormat välipohjan alle. Mieti myös liitosten kytkentää - minä tapaan hitsata konsolin, joka voi ottaa momentin kunnolla - silloin voi huomioida sen mitoituksessa. Kiinteästi tuettu palkki voi olla hieman hoikempi kuin vapaasti tuettu. Luulen, että täällä on vanha ketju, joka näyttää, miten tein sen kerran. Konsolien haittapuoli ylhäällä on, että ne vievät hieman rakennuskorkeutta, mutta sen voi usein piilottaa alakattorakenteella.
 
Kuvissa ketjussasi sydänseinän purkamisesta näkyi selvästi, mitä konsolia tarkoitat. Kysymys on, kuinka paljon katet-mitata pitäisi vetää ulos tässä tapauksessa!? Mietin myös käänteisiä konsoliratkaisuja, kun asennetaan pylväitä yläkerrokselle, vasten alempikerroksen katkaisupalkkia.
 
2 tonnin seteli plus matkakorvaukset, jotta nuohooja tarkistaa piipun ennen palomuurin purkamista. Onneksi on huumorintajua.....
 
Miksi nuohooja tarkistaa?
 
Syy on, että itse savupiippu on kärsinyt paljon aiemmista rakennusmuutoksista, joissa näyttää siltä, että tiiliä on käytetty vipusiimalla ym. Tavoin tukevana. Kivet ovat kokonaan irti useissa kohdissa kolmen ryhmissä, mikä aluksi sai minut epävarmaksi siitä, miten piippu käyttäytyy, kun puran palomuurin.
 
Kysymys onkin, onko nuohooja pätevä sanomaan jotain savupiipun rakenteellisesta eheydestä. Minä en varmaankaan konsultoisi nuohoojaa ennen kuin on aika hyväksyä savupiippu polttoa varten.
 
Käytä ne rahat mieluummin savupiipun saumojen uusimiseen. On mahdollista lukea, mitkä säännöt pätevät.
 
Tietysti voi tehdä täysin kuormittamattoman rakenteen ja valaa perustuksen kellarin lattian alle, joka ottaa koko rasituksen, mutta tämä on melko kallista, koska tarvittaisiin tällaisia rakenteita kaksi kappaletta.
Teräksinen tukirakenne, jossa on kaksi pystypalkkia ja vaakasuorat tuet, asennettuna betonijalustaalle. Käytetään kantavan perustan luomiseen. Kuva rakennusosasta, punaiset pystypalkit ja harmaa perustusrakenne, keskustelu kantavasta kellarirakenteesta. Punainen teräsrakenteinen palkki betonisella perustuksella, suunniteltu kantamaan kuormituksia.
Punainen teräspalkki liitoksella, joka kuvaa kantavan rakenteen osaa kellariprojektissa. Punainen teräspalkki ja vaaleanvihreä puupalikka rakennuskonseptissa, joka liittyy kellarilattian tukirakenteeseen. Teollinen teräsrakenteen liitos, joka voi olla osa kuormitusta kantavaa järjestelmää kellarin lattiassa.
Perustusbetonirakenne, johon on kiinnitetty punainen pilarielementti, esimerkki kalliista täyden tuen ratkaisusta perustamisen yhteydessä.
 
Klikkaa tästä vastataksesi
Vi vill skicka notiser för ämnen du bevakar och händelser som berör dig.